LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää hallituksen budjettiriihtä onnistuneena kokonaisuutena. Leikkaukset kohdistuvat toissijaisiin menoeriin ja kuntien valtionosuudet pysyvät koskemattomina.
– Oma pelkoni olisi ollut, että kunnat kohdistaisivat leikkaukset peruskouluun, jos kuntien valtionosuuksista olisi nipistetty, Koponen sanoo.
Koponen pitää peruskoulua koulutuksen kivijalkana, joka on tällä kaudella saanut lisää rahoitusta ja järkeviä lakiuudistuksia. Hän mainitsee kännykkäkiellon, oppimisen tuen uudistuksen sekä matematiikan ja äidinkielen tuntimäärien lisäyksen.
– Vaalikauden 200 miljoonan euron panostukset peruskouluun on turvattu. Tällä myös huolehditaan, että jatkossa toiselle asteelle siirtyvät saavat tarvittavat edellytykset myös pärjätä jatko-opinnoissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio on hallituspuolueiden kesken taputeltu, vaikka yksityiskohtia toki vielä onkin auki. Vähemmän tärkeästä leikataan ja tavan kansaa muistetaan, toteavat Suomen Uutisen videolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sekä kansanedustaja Miko Bergbom.
Eduskunnan syyskauden ensimmäisellä kyselytunnilla käytiin keskustelua syksyn budjettiriihestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen toi puheenvuorossaan esille, että tehdyt päätökset tulevat helpottamaan erityisesti tavallista kansalaista ja että kehitysyhteistyömenoista on säästetty enemmän kuin koskaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Mira Nieminen pitää tärkeänä, ettei vuoden 2025 budjettiriihessä kohdistettu sosiaaliturvaan uusia leikkauksia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas pitää tärkeänä, että hallituksen budjettiriihen päätöksissä ei kohdistettu uusia leikkauksia maatalouden tukiin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Mikko Polvinen, Jorma Piisinen, Miko Bergbom, Mikko Lundén ja Pia Sillanpää kiittävät hallitusta budjettiriihessä sovituista työllisyystoimista. Perussuomalaiset ovat erityisen tyytyväisiä siihen, että nuorten työllistymiseen kohdennetut toimet ovat työllisyyspaketin keskiössä.
Hallitus päätti eilen talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Budjettiriihessä päätetyillä veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua, mikä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisinaan. - Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
