

MATTI MATIKAINEN
Soini: ECR:n vierailun anti oli mahtava
Euroopan konservatiivi- ja reformistiryhmän kokous oli suuri menestys, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hän isännöi ECR:n kolmipäiväistä seminaaria Helsingin Kalastajatorpalla.
– Vierailu oli merkittävä, sillä yli puolet ECR:n jäsenistä tutustui paitsi Suomeen ja meidän ajankohtaisiin asioihimme taloutta ja puolustusta myöten, myös toisiinsa, koska tämä oli keväällä valitun ja suuresti kasvaneen ryhmän ensimmäinen ryhmäkokous.
Perussuomalaiset liittyivät ryhmään vasta viime kesänä.
– Oli täydellinen onnistuminen, enimmillään 41 meppiä oli paikalla – yli kolme kertaa enemmän kuin Suomella on niitä kaikkiaan. Niin poliittinen kuin henkilökohtainenkin anti oli erittäin hyvä, Soini kiittelee.
– On varmaan ainutlaatuista, että 30 kansainvälistä meppiä kuunteli välikysymyskeskustelua parvekkeella, joille käännettiin suorana minun puheenvuoroni ja hallituksen vastauksia. Erityisen hyödyllisiä olivat henkilökohtaiset keskustelut lounailla ja illallisilla. Kutsuja tuli moneen suuntaan. Puolueen asema vahvistui.
Hän muisti jälleen kehua Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon hyvää työtä ryhmässä: he ovat hyvissä asemissa ja heillä on vahva asema.
Presidentti otti seurueen vastaan
Kokous huomioitiin myös valtakunnan korkeimmalla tasolla.
– Kävimme Syed Kamallin, ECR-ryhmän puheenjohtajan kanssa tapaamassa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Keskustelimme Euroopan ja euroalueen taloustilanteesta. Se kiinnosti kaikkia, koska Niinistö on entinen valtionvarainministeri. Lisäksi keskustelimme Ukrainan tilanteesta ja Euroopan turvallisuuspolitiikasta, Soini valottaa.
Yhteydet pelaavat niin ECR:llä kuin perussuomalaisillakin tasavallan huipulle asti?
– Yhteydet pelaavat hyvin! Ja muuallekin yhteiskuntaan: alustajina oli Pekka Haavisto (vihr.), Pertti Salolainen (kok.) ja Björn Wahlroos. Ei tällaisia opintopäiviä kovin moni taho Suomessa pystyyn ylipäätään saa, Soini kehuu.
Tapaaminen oli erittäin tärkeä myös jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisesti.
Terho: Meillä on ystäviä ja liittolaisia
Myös europarlamentaarikko ja kansanedustajaehdokas Sampo Terho kehuu mahdollisuutta avoimeen kanssakäymiseen, kun yli puolet ryhmästä tuli kauas pohjoiseen heidän vieraikseen.
– Se osoittaa, että meillä on ystäviä ja liittolaisia ympäri Eurooppaa, Terho painottaa.
ECR-ryhmässä istuu myös yksi Kreikan edustaja, mutta hän ei ehtinyt paikalle, koska Kreikassa tapahtuu nyt vaalien jälkeen paljon tärkeitä asioita, Terho valotti.
– Tärkeää oli, että vieraamme tutustuivat Suomeen: he tutustuivat meidän meppiryhmäämme ja puolueeseemme ja Suomen merkittäviin asioihin, kuten talouteen ja puolustukseen. He ymmärtävät meitä nyt EU:ssa paremmin, kun siellä käsitellään meidän asioitamme, Terho korostaa.
Joukosta löytyy yhtenäinen ydin
Keskustelu lujittaa joukon yhtenäisyyttä. Sellainen löytyy myös laajasta monikansallisesta ryhmästä. Sitä yhdistää usko kevyempään unioniin, joka keskittyy talouteen perinteisen vapaakauppaunionin ja yhteisten sisämarkkinoiden pohjalta.
Yhteistä sosiaalipolitiikkaa ja muuta EU:n valtaoikeuksien kasvattamista ryhmä vastustaa synkästi.
Pieniä nyanssierojakin on, kuten kysymyksessä eurosta: useimmat suuret ryhmät eivät kuulu euromaihin, joten asia ei heitä kovin paljon edes kiinnosta, saksalaiset ja suomalaiset puhuvat siitä enemmän.
Uutta ryhmää Terho kehuu vuolaasti.
– Se on entistä suurempi, joten sen vaikutusvaltakin on vahvempi. Se on myös organisoitu paremmin ja se vastaa paremmin perussuomalaisten linjaa: että haluamme uudistaa EU:ta ja työskennellä rakentavasti.
Emme ole ääriliike
ECR:n dellinen puheenjohtaja Martin Callanan varoitti avajaispuheessaan Euroopassa kasvaneista ääriliikkeistä, kuten Ranskan Front Nationalista, kansallisesta rintamasta. Hän sanoi, että maltillisten keskiryhmien pitää olla huolissaan tästä kehityksestä.
Miten maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten pitäisi ajatella tästä?
– Moni edustaja tuli oma-aloitteisesti keskustelemaan asiasta minun kanssani ja sanoi ajattelevansa samoin. Me emme ole ääriliike. Me toimimme rakentavasti niin, että maahanmuuttoonkin liittyvät ongelmat ratkeavat. Ne ratkeavat meidän kauttamme, Terho linjaa.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








