Soini: Fortumin mukaantulo oli merkittävä asia

Fortumin mukaantulo Fennovoimaan oli merkittävä asia, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi tänään eduskunnassa.

– On merkittävää, että Fortum lähti mukaan. Vesivoima on päästötön, ja varmaankin Fortum tuo talvella varmaan korvausinvestoinnin päätettäväksi. Ja miksei toisi, koska Fortumin ydinvoimalat ovat toimineet erinomaisen toimitusvarmasti, Soini kehui.

Soini: Raha ei tule seinästä

Soini nälväisi aiemmin puhunutta ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa Martti Korhosta (vas.), joka vastustaa ydinvoimaa lujasti..

– Ne on muuten rakennettu aikana, jolloin edeltäjänne tunnusti Neuvostoliiton ideologiaa, Soini muistutti.

– Markkinaehtoinen raha on tervettä rahaa. Raha ei tule seinästä ja sähkö töpselistä: se pitää tehdä. Ja mielestäni on erinomaisen hyvä, että tämä ei ole joko tai, vaan sekä että -asia. Tarvitsemme investointeja ja myös ydinvoimaa.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) hämmästeli tämän jälkeen, että onpa jännittävä päivä, kun hän joutuu olemaan samaa mieltä niin Soinin kuin Mauri Pekkarisenkin (kesk.) kanssa.

Turunen: Ydinvoima tukee
ilmastotavoitteita

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen sanoi, että Euroopassa on päästötavoitteet ja yhä tiukempia vaaditaan. Ydinvoima tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista.

– Käytännössä en usko, että ilmastotavoitteisiin päästään ilman ydinvoimaa. Loogista olisi, että ne tahot, jotka näitä kovia tavoitteita vaativat ja jopa laativat, yhtä kiihkeästi kannattaisivat ydinvoimaa, Turunen huomautti.

– En pidä siitä, että asetetaan vastakkain uusiutuvat ja ydinvoima. Mitä ydinvoimalla tuotetaan? Sähköä. Mitä uusiutuvilla? Lämpöä pääasiassa enemmän kuin sähköä. Tässä puhutaan eri asioista.

Mölsä: Vihreät vastustavat
lähes kaikkea

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen muistutti, että lisävoimaa tarvitaan 35 terawattituntia.

– Miten aukko täytetään? Bioenergiaakaan ei synny määräänsä enempää, Pekkarinen kysyi ydinvoiman vastustajilta.

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä muistutti, ettei ydinvoima ainakaan pahenna kasvihuoneilmiötä.

– Ydinvoima ei ainakaan sitä pahenna, kun sen hiilidioksidipäästöt ovat minimaaliset ja nokipäästöt nolla. Se on kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu kohti kestävää energiaa, mm. fuusioenergiaa, Mölsä sanoi.

– Mutta muun muassa vihreät vastustavat lähes kaikkea – paitsi ehkä hiilivoimaa.

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön kasvot vääntyivät tuolloin tuimaan ilmeeseen.

– Heidän ratkaisunaan on vain viedä avaimet pois autoista, voimaloista ja tehtaista. Sen tulimme huomaamaan, kun he olivat kolme vuotta hallituksessa. Suomen vienti pysähtyi korkeiden kustannusten johdossa, mainittakoon rikkidirektiivi ja turvetuotannon alasajo, Mölsä syytti.

Lindström: Mikä on
erinomainen ydinvoimahanke?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ihmetteli ydinvoimaan liitettyä vastakkainasettelua.

– Eihän tässä ole mitään järkeä! Tämä on kotimainen hanke. Sitä hoitaa kotimainen yhtiö, toimintatavat ja lait ovat suomalaisia ja tämä on STUK:n hyväksymä hanke. STUK vaatii merkittäviä tuunauksia, että se täyttää kansainväliset vaatimukset ja se on hyvä. Vaikka toimittaja olisi japanilainen, STUK vaatisi samanlaiset kansalliset toimintatavat, Lindström painotti.

– Ja puheenjohtaja Niinistö: sanotte, että tämä on poikkeuksellisen huono ydinvoimahanke. Haluaisinkin kuulla, mikä on hyvä ydinvoimahanke?

Hakkarainen: Sammakoiden
kumarruspaikkoja?

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen sanoi Fortumin mukaantulon nostaneen Fennovoiman hankkeen vahvalle pohjalle.

– Ja vihreät: kun te nostitte turpeen ja puun veroa, kivihiilen kulutus nousi ja vaihtotase jäi tappiolle. Ja entä suot? Ne ovat teille vain pyhiinvaelluspaikkoja ja sammakoita te siellä kumarratte, Hakkarainen ihmetteli.

Tuupainen: Kotimaisuusaste ratkaisee

Soini antoi ryhmäpuheessaan perussuomalaisille vapauden äänestää halutessaan myös ydinvoimaa vastaan. Kansanedustaja Kauko Tuupainen korostikin, että hänen myönteinen kantansa riippuu 60 prosentin kotimaisuusasteesta, eikä siihen EU-tai ETA-tausta riitä.

Kun Fortum ilmoitti osallistuvansa Fennovoiman hankkeeseen, se asetti ehdoksi, että se saa valtaosan venäläisen TGC-1:n vesivoimasta itselleen. Suunnitelmassa Fortum ja Rosatom perustaisivat yhteisyrityksen, jonka omistukseen siirrettäisiin TGC-1:n vesivoima. Fortum omistaisi uudesta yhteisyrityksestä vähintään 75 prosenttia.

Yhtiö tuottaa vesivoimaa enemmän kuin kaikki Suomen vesivoimalat yhteensä.

– Yhtiöllä on 55 vesivoimalaa. Ihmettelenkin, toteutuuko kauppa. Minun pitää tietää se ennen perjantaista äänestystä, Tuupainen vaati.