

LEHTIKUVA
Soini: Kehitysapu täytyy tehdä tarpeettomaksi
– Nykymuotoinen kehitysyhteistyö täytyy tehdä pitemmällä aikavälillä tarpeettomaksi, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini esitellessään eduskunnalle ulkoasiainvaliokunnan mietintöä kehitysyhteistyön vaikuttavuudesta.
Timo Soini toimii ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Valiokunta vaatii käytännön toimia Soinin nostaman tavoitteen saavuttamiseksi.
– Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa kokonaisvaltainen lähestymistapa, yksityissektorin roolin vahvistaminen, apuriippuvuuden analysointi ja maakohtaisten exit-strategioiden (avusta pois pääsemisen) laatiminen. Valiokunta korostaa erityisesti tyttöjen koulutuksen merkitystä kestävän kehityksen pilarina sekä maaseudun kehittämistä, Soini linjasi.
Kehitysapu ollut tehotonta
Soini korosti valiokunnan havaintoja, että kehitysapu ei ole ollut useinkaan kustannuksiinsa nähden tehokasta. Sen vuoksi valiokunta vaatii selvitettäväksi, millä keinoilla voidaan vähentää köyhyyttä ja edistää kehitystä niin kansallisesti kuin EU-tasolla.
Hän moitti, ettei hallituksen selvitys vastaa olennaiseen kysymykseen: mitä pitemmän aikavälin tuloksia ja vaikutuksia Suomen ja EU:n toiminta on saanut aikaan. Valiokunta olisi odottanut hallitukselta itsekriittisempää tarkastelua niin avun perillemenon kuin pitkäaikaisten tulostenkin osalta.
– On selvää, että vaikuttaminen pelkästään kehityspolitiikan avulla on tehotonta ja pitkällä aikavälillä kestämätöntä. Erilaiset mittarit osoittavat, että köyhyyttä on pystytty globaalisti vähentämään, mutta kehitysyhteistyön merkityksen osuus köyhyyden vähentämisessä jää edelleen avoimeksi, Soini totesi.
Hän muistutti myös, että köyhyyden vähentyminen voi johtua niinkin yksinkertaisesta seikasta, kuin määritelmästä: äärimmäisen köyhyyden rajana on pidetty 1,25 dollaria päivässä. Pienikin muutos tässä vaikuttaa köyhien määrään miljoonatolkulla.
Muut rahavirrat vaikuttavat enemmän
Soini muistutti muiden rahavirtojen nostavan kehitysmaita enemmän kuin kehitysapu: niitä ovat kauppa, investoinnit ja siirtolaisten rahalähetykset.
– Niillä on kehitysyhteistyötä huomattavasti suurempi merkitys köyhien maiden talouskasvulle.
Valiokunta korosti myös EU:n koordinaatiota kehityspolitiikan johdonmukaisuuden vahvistamiseksi.
– Myös meidän täällä eduskunnassa on syytä seurata, että oikea käsi tietää, mitä vasen tekee. Tämä edellyttää, etä eduskunta saa riittävästi tietoa käsiteltävien asioiden vaikutuksista kehitysmaihin, Soini totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Demarit ja vihreät närkästyivät perussuomalaisten kehitysapumallista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








