

Martti Kainulainen
Soini maitoskandaalista: Suomen menestys salongeissa muuttunut matalan torpan balladiksi
Onko Suomi jäänyt EU:n maitotukiskandaalissa jälleen mopen osille? Tätä kysyi Timo Soini (ps.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Suomi oli jäänyt komissaarin päätöksellä vaille maitotalouden ylimääräisiä EU-tukia, jotka Baltian maat saivat.
– Suomi on tuhannen miljoonan euron nettomaksaja, mutta vaikutusvalta vähenee. Meille on toitotettu jatkuvasti, että Suomi istuu niissä pöydissä, joissa asioista päätetään. Missä pöydissä me istuimme silloin, kun tästä asiasta päätettiin, Soini (ps.) kysyi.
– Suomen valssi salongeissa on muuttunut matalan torpan balladiksi, Soini sivalsi.
Maatalousministeri Petteri Orpo (kok.) puolustautui toteamalla, että valtio on myöntänyt tukea maatiloille 20 miljoonaa heti, kun tieto pakotteista tuli.
Heikkilä: Olemme ajopuun asemassa
Maatalousvaliokunnan jäsen Lauri Heikkilä (ps.) moitti, että Suomi on ajopuun asemassa. Vastapakotteet vaikuttavat epäsuotuisasti etenkin maitoalalle ja sika- ja siipikarjatiloihin. Hallitus on vakuuttanut, että Suomi saa tukea EU:n rahoista.
– Mutta tänään tuli tiedote, että maatalouskomissaari Phil Hogan ymmärtää suomalaisten maitotilojen ongelmat, mutta kuitenkaan rahaa ei ole suomalaisten tukeen. Muualle tukea on annettu 193 miljoonaa euroa. Koska saamme konkreettisia vastauksia tilanteeseen? Maatiloilla ei ole aikaa odottaa, Heikkilä painotti.
Orpo vastasi, että EU:n päätös jättää Suomi vaille tukia oli suuri pettymys, eikä Suomi hyväksy sitä.
Suomi vie maitoalan tuotannostaan Venäjälle 25 prosenttia, mikä on erittäin merkittävää.
– Hogan on ilmoittanut, että Suomi on mukana neuvotteluissa ja EU ymmärtää Suomen tilanteen, Orpo väitti.
Tilastojen mukaan Baltian viljelijät ovat menettäneet neljäsosan tuloistaan, mutta Suomen tuottajien tulot eivät ole laskeneet yhtä paljon. Tämä johtuu siitä, että Suomessa toimii osuuskuntajärjestelmä, joka tasaa tuottajien tappioita.
– Meidän pitää osoittaa EU:lle, että tulot ovat pienentyneet samalla tavalla osuuskunnan sisällä, Orpo totesi.
Pitääkö viljelijän mennä konkurssiin?
Soini kysyi tällöin, pitääkö maanviljelijällä mennä vieläkin huonommin saadakseen tukea – pitääkö mennä konkurssiin asti?
– Näinhän Talvivaarassa kävi: konkurssin jälkeen tuli 60 miljoonaa, Soini kysyi.
– Onko EU:ssa yhtään toista maata, joka on hakenut maatalouden korvauksia, mutta ei ole niitä saanut? Espanja sai tukia persikoistaan, Puola omenoistaan ja Baltia maidostaan. Miksi me aina jäämme mopen osalle, Soini hämmästeli.
Orpo korosti jälleen, että hallitus antoi nopeasti 20 miljoonaa euroa maataloudelle. Hallitus seuraa tilannetta ja keskittyy neuvotteluihin Brysselin virkamiesten ja komissaarien kanssa. Tukea on saatu valtionpäämiestasolta, mutta vielä pitää vakuuttaa komissaaritkin.
– Puolan valtava tuotanto ei ole paljon omenoistaan kostunut, Orpo väitti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








