

LEHTIKUVA
Soini: Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käydään hyvä keskustelu
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemasta käydään lähiaikoina hyvä ja perusteellinen keskustelu. Osana kokonaisuutta on myös Suomen suhde Natoon. Näin arvioi ulkoministeri Timo Soini torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) muistutti, että perjantaina julkistetaan neljän asiantuntijan selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Wallin kysyi, millä tavalla eduskunta saadaan mukaan tähän keskusteluun.
Soini kiitti Wallinia hyvästä kysymyksestä. Hallitusohjelmassa päätettiin, että Natosta teetetään arvio. Se ei ole hallituksen, vaan asiantuntijoiden näkemys. Asiantuntijat valittiin isosta ryhmästä. Valinnassa oli mukana ulkopoliittinen johto.
– Turvallisuuspoliittinen ympäristö on haasteellinen ja siksi on hyvä käydä kiihkotta läpi kaikki nämä asiat. Uskon, että tämä raportti saa aikaan tämän keskustelun ja siitä on hyötyä isänmaalle kaikin puolin, Soini uskoi.
Suomen keskustelu kiinnostaa laajemminkin
Wallin kertoi myös Ruotsissa käytävän varsin vilkasta Nato-keskustelua varsinkin sen jälkeen, kun neljä oppositiossa olevaa porvaripuoluetta ilmoittivat yhdessä kannattavansa Natoa.
– Siellä seurataan myös Suomen Nato-raporttia ja siitä käytävää keskustelua hyvinkin tarkkaan. Tärkeintä Suomessa on kuitenkin, että omasta keskustelusta tulee hyvä ja että siitä jää jotakin käteen. Mitä hallitus toivoo tulevasta keskustelusta jäävän käteen? Wallin kysyi.
Ruotsin ja Suomen yhteistyö olennaista
Soini painotti vastauksissaan ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin yhteistyön jatkamisen ja syventämisen suurta merkitystä.
– On erittäin arvokasta, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötään. Siitä hyötyvät molemmat. Se on erinomainen pitkä linja ja sillä on Suomen kansan laaja tuki kaikissa mittauksissa, Soini vastasi.
– Myös Ruotsissa on Nato-keskustelu ryöpsähtänyt. On erittäin mielenkiintoista seurata, miten tämä asia Ruotsissa menee. On kuitenkin täysin selvää, että Suomi ja Ruotsi itse päättävät, mihin ovat menossa, jos ovat ylipäätään minnekään liittoutumassa. On hyvin tärkeää, että Ruotsin ja Suomen yhteistyö – riippumatta siitä, liittyykö siihen Nato vai ei – menee eteenpäin.
Nato-kantaa epäröivien osuus kasvanut
Carl Haglund (r.) sanoi, että on hyvä yhtyä näihin järkeviin arvioihin, jotka Soini esitti. Hän penäsi kuitenkin vielä, järjestääkö hallitus aiheesta keskustelua.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi, että pian tulee monta mahdollisuutta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, ja myös ajankohtaiskeskustelu on mahdollista järjestää.
Maanpuolustuksen suunnittelukunnan puheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) sanoi, että järjestön teettämän tutkimuksen mukaan Nato-kantaansa epäröivien osuus on noussut viime aikana, joten Nato-kannan pohjaksi tarvitaan lisää tietoa, jotta kansalaiset voivat muodosta tosiasioihin perustavan näkemyksen.
UTP-selonteko tulee kesäkuussa eduskuntaan
Erkki Tuomioja (sd.) muistutti, että Nato-selvitys on vain yksi osa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka tulee kesäkuussa eduskuntaan. Siksi on hyvä, että kaikki asiat tuodaan avoimina pöydälle.
Tuomioja korosti, ettei tämä ole pelkästään Nato-kysymys, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, miten asemoimme itsemme maailmaan ja huolehdimme turvallisuudestamme. Hän kysyi, pitääkö aikataulu niin, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko tulisi eduskuntaan kesäkuussa.
– Kyllä aikataulu pitää. Hallitus tuo ulko ja turvallisuuspoliittisen selonteon kesäkuussa. Tämä, minkä Tuomioja sanoi, pitää paikkansa: tarvitsemme kokonaisvaltaisen keskustelun. Nato-arvio on asiantuntija-arvio. Hallitus antaa selonteon, josta keskustellaan täällä, ja josta ulkoasiainvaliokunta antaa mietinnön. Samoin hallitus tuo keskusteluun sisäisen turvallisuuden selonteon ja puolustusselonteon, Soini kertoi.
– Maailma on nykyään niin monimutkainen, ettei näitä voi kaikkia voi ryhtyä erottelemaan, vaan ne menevät limittäin ja lomittain. Esimerkiksi sisäinen turvallisuus, terrorismi ja tiedustelu. Tässä yhteydessä tehdään kokonaisvaltainen selvitys ja selonteko. Toivon, että tästä asiasta keskustellaan. Meillä on ollut aina erinomainen linja siitä, että on vain yksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja.
Turvallisuuspoliittinen asema monipuolistunut
Pekka Haavisto (vihr.) kysyi vielä, miten paljon Eurooppa ja Pohjoismaat ovat Soinin mielestä muuttuneet vuoden aikana turvallisuusyhteisöinä.
– Meillä on varmaan enemmän vaihtoehtoja pöydällä kuin aikaisemmin, Haavisto otaksui.
Soini vastasi, että kyllä näin on: EU on myös turvallisuusyhteisö.
– On täysin selvää, että Pariisin ja Belgian terrori-iskut aktivoivat Lissabonin sopimusta. Tämä on laukaissut sen, että mekin tässä salissa päätimme Peshmerga-joukkojen koulutuksen vahvistamista Erbilissä.
– Pohjoismaat, joiden ulkoministerit tulevat maanantaina tänne, käyvät turvallisuuspoliittista keskustelua läpi. Se on siinäkin mielessä hyödyllistä, että siellä on sekä Nato-maita että sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi, Soini totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lakiesitys etenee: Suomelle valmius antaa ja vastaanottaa apua avunantolausekkeen perusteella
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








