

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tervehti kokousedustajia puoluevaltuuston kokouksessa 12. maaliskuuta 2016. / Markku Ulander
Soini vetosi sopimisen ja päätöksenteon puolesta: ”Pitää se tehdä, kun kaksi edellistä hallitusta eivät sitä tehneet”
Perussuomalaiset kannattavat lämpimästi yhteiskuntasopimuksen solmimista. Puheenjohtaja Timo Soini vetosi työmarkkinaosapuoliin puhuessaan puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina Helsingissä.
– Perussuomalaiset haluavat sopia. Me annamme arvoa sille, että tähän maahan saataisiin yhteiskuntasopimus, koska se on tarjolla olevista vaihtoehdoista paras, hän painotti.
– Me olemme antaneet työmarkkinaosapuolille työrauhan. Nyt alkaa olla kaikki pöydällä: Suomen malli, kilpailukykypaketit, monet muut. Toivomme, että sopimus löytyy ja hallitus hoitaa sitten osansa, Soini puhui.
Suomen malli pohja veroalelle
Hän kiitti Suomen mallissa tapahtunutta edistystä: ideaa siitä, että vientialat määrittelevät palkankorotusten ylärajan Ruotsin ja Saksan tapaan.
– Olen tyytyväinen siitä, että keskusjärjestöt saavat selkeän kirjauksen Suomen mallista, että vientialat määrittelevät tulevien sopimusten palkankorotukset ja sitten voidaan laskea tuloveron alennukset. Tämä tehdään yhteistyössä. Ei julistaen, vaan yhdessä, Soini lupasi.
– Toivon tietysti, että mahdollisimman pian myös EK lähtisi neuvotteluihin. Toivon, että ne liitot, jotka eivät ole vielä sovussa ja neuvotteluasennossa, lähtevät neuvotteluihin. Se on hallituksen tavoite. Me pidämme polun auki, jotta ne, jotka empivät, voivat tulla mukaan. Siksi, että haluamme sopia. Ja että tämä sopimisen tie on parempi kuin se, jota joudumme kulkemaan, jos emme sovi. Maailma ei pysähdy. On meille kaikille helpompaa, jos pystymme sopimaan, Soini vetosi.
Luottoluokitukset sopimisen peruste
Hän sanoi suomalaisten elävän erittäin vaikeita taloudellisia aikoja. Sen tietävät paitsi suomalaiset, myös ulkomaiset luottoluokittajat ja he, jotka alijäämäämme rahoittavat.
– Jo kaksi kolmesta on tipauttanut Suomen ylimmästä luottoluokituksesta ja olkoon tämä yhtenä osana kertomaan, että meidän täytyy saada omat asiamme kuntoon ja tämä maa nousuun, Soini viitoitti.
Protestit ymmärrettäviä
Soini piti ymmärrettäviä kansalaisten protesteja ja ikäviä tunnelmia, jotka juontavat juurensa hallituksen tiukkoihin päätöksiin ja ehkä myös yhteiskuntasopimukseen.
– On aivan ymmärrettävää, että monen näköistä protestia ja erimielisyyttä näistä sisäpolitiikan asioista ilmenee. Se on demokratiaa. Tässä maassa pitää saada olla samaa tai eri mieltä ja jokaisen mielipide on yhtä tärkeä, Soini pohjusti.
Pitää osata päättää!
Soini vetosi kuitenkin niin kansaan kuin päättäjiin, että vaikeassa tilanteessa täytyy meidän osata päättää, vihdoinkin. Istuvan hallituksen pitää se tehdä, kun kaksi edellistä hallitusta eivät sitä tehneet.
– Jos me katsomme tätä tilannetta, mihin olemme tässä maassa joutuneet vuoden 2008 jälkeen, niin kaksi edellistä hallitusta eivät saaneet aikaan rakenteellisia uudistuksia. Tämän hallituksen on saatava ne aikaan, mieluimmin yhteiskuntasopimuksen kautta. Tämä on meidän tarkoituksemme.
– Me emme nimittäin kansakuntana kestä tällaista taloudenpitoa, jota on viime vuosina harjoitettu. Jokainen voi katsoa omaa talouttaan. Kun jatkuvasti vuodesta toiseen otetaan velkaa velan päälle niin jossain vaiheessa tulee vihellys siitä: ei enää. Jos emme saa taloutta kasvuun ja vientiä vetämään, niin silloin meillä on ikävä kyllä edessä leikkausten tie, Soini varoitti.
Euroaikana on euroajan keinot
Soini vetosi myös työmarkkinaosapuoliin, että euroaikana on euroajan keinot. Järjestöjen pitäisi muistaa nytkin, kuten ne väittivät ymmärtäneensä sen jo euroon liityttäessä.
– Silloin, kun Suomi meni eurovaluuttaan, aika moni osapuoli sanoi, että he ymmärtävät, mitä se merkitsee, kun ei devalvoida. Me perussuomalaiset olimme silloin eri mieltä. Olisimme halunneet säilyttää oman rahan. Suomalaisia ei päästetty päättämään asiasta kansanäänestyksellä, Soini muistutti.
– Mutta tällä hetkellä, kun tätä pakettia tehdään, me olemme eurossa – ja sen mukaan meidän täytyy toimia. Ja monet tahot, vanhat puolueet ja työmarkkinaosapuolet tajusivat tai sanoivat, mitä tämä merkitsee. Nyt pitää näidenkin osapuolten vastata huutoonsa: kilpailukyvyn korjauksia ei voi tehdä enää devalvoimalla. Ne on tehtävä uudella tavalla. Ja se mitä nyt yritetään, on se uusi tapa, Soini puntaroi.
Paikallinen sopiminen tärkeää – hyvä Lindström!
Soini kehui oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiä (ps.) etenkin paikallisen sopimisen edistämisestä. Paikallinen sopiminen on tärkeää ja sitä on tavoiteltu molemmilta osapuolilta.
– Nyt on tärkeää, että tehdään sellainen paketti, joka on tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Ja olen iloinen, että tätä muutosta toteuttaa kärjessä perussuomalainen Jari Lindström, joka tietää omasta kokemuksestaan, mitä on duunarin elämä, Soini vuodatti.
– Soinin mukaan paikallista sopimista halutaan, jotta työpaikat pystytään säilyttämään ja uusia pystytään tekemään: jotta ihmiset, jotka menettävät työnsä, voisivat kouluttautua mahdollisimman nopeasti ja työllistyä uudelleen.
Työntekijän asemaa vahvistetaan samalla
– Tämä on asian ydin. Ja kun on monenlaisia työnantajaa helpottavia asioita, jotta voimme pitää pahana aikana firmat pystyssä, täytyy olla myös henkilöstöedustus yrityksen hallinnossa ja luottamusmiesten asemaa vahvistettava. Tämä merkitsee myös tässä tilanteessa, että yleissitovuus säilyy. Pitää olla sellainen paketti, joka hyödyttää kaikkia ja sitä perussuomalaiset haluavat tehdä, Soini linjasi.
Soini puhe kokonaisuudessaan:
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kilpailukykysopimus Yhteiskuntasopimus Luottoluokitus Työmarkkinajärjestöt Euro Jari Lindström Timo Soini
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Timo Soini: Kova vuosi, mutta me kestämme ja puolustamme puoluettamme sellaisena kun se on

Soini: Pakolaiskriisiä ei maksateta Suomen köyhillä

Soini: Maahanmuuttopolitiikka kireämpää kuin koskaan, ”Laittomia maahantulijoita ei tule enää idästä eikä lännestä”

EK lähtee mukaan sopimusneuvotteluihin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








