

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Somali- ja monikulttuuriyhdistyksille yli miljoona euroa STEA-rahaa – Suomalaisuuden Liitolle ei heru euroakaan valtiolta
Kun osaa hakea oikeasta paikasta, julkisen rahan hanat aukeavat monikulttuuri- ja somaliyhdistystoiminnalle – vuodesta toiseen. Suomalaisen kulttuurin tukemiseen julkinen valta suhtautuu nihkeästi.
Suomalaisen kulttuurin edistämisen hyväksi toimiva Suomalaisuuden Liitto ei saa tänä vuonna mitään toiminta-avustuksia valtiolta. Vuonna 1906 perustettu poliittisesti sitoutumaton, suomen kieleen ja suomalaisen kulttuurin vaalimiseen keskittynyt järjestö on vastikään menettänyt kaikki julkiset avustuksensa.
Maaliskuussa uutisoitiin, että Suomalaisuuden Liiton opetus- ja kulttuuriministeriölle kohdistama yleisavustushakemus tuli bumerangina takaisin. Rahoille olisi ollut tarvetta, sillä Suomalaisuuden Liitto menetti viime vuonna toiminta-avustuksen myös eduskunnan aiemmin myöntämistä niin sanotuista joululahjarahoista eli talousarvioon tehdyistä menolisäyksistä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitessa julkinen valta siis näyttäisi suhtautuvan nihkeästi suomalaisen kulttuurin tukemiseen. Monikulttuuri- ja somaliyhdistystoiminnan osalta tilanne on kuitenkin aivan erilainen: kun vain osaa hakea oikeasta paikasta, julkisen rahan hanat aukeavat helpohkon näköisesti monikulttuurisen järjestötoiminnan hankkeisiin ja puuhasteluun.
STEA rahoittaa pysyvästi somalikerhoja
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on tälle vuodelle myöntänyt 609 201 euroa Suomessa toimiville somaliyhdistyksille. Avustusten saajien joukossa on vuodesta toiseen samoja yhdistyksiä, joiden toiminnasta tiedetään joko vähänlaisesti tai ei mitään.
Huomattavien tuensaajien joukossa on tänäkin vuonna Suomen somalialaisten liitto (Somaliliitto), jolle STEA myönsi tälle vuodelle 120 000 euroa hankkeeseen, jossa tarkoitus on tukea nuoria opintoihin, työllistymiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa.
Suomen Somalia-verkostolle heltisi STEA-rahaa 118 214 euroa, jotka käytetään työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen Impact Academy -toimintamuodon avulla. Hankkeet ovat samantyylisiä kuin edellisenäkin vuonna. Verkoston STEA-avustukset ovat kuitenkin nousussa, sillä viime vuonna avustuksia tuli 80 100 euroa.
Mentorointia ja yrityshautomotoimintaa
Lieksan Somaliperheyhdistys ry sai tänä vuonna saman verran STEA-rahaa kuin viime vuonnakin eli 138 987 euroa. Rahat hupenevat esimerkiksi monikulttuuristen ja monimuotoisten vertaistoimintojen toteuttamiseen maakunnallisesti ja sähköisesti sekä valtakunnallisen yhteistyön tiivistäminen monikulttuuristen keskusten kanssa.
Suomi-Somalia Seura sai STEA:lta 115 000 euroa suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksien edistämiseen kohderyhmälle räätälöidyn kurssin, työharjoittelun, mentoroinnin, yrityshautomotoiminnan sekä neuvonnan avulla. Suomi-Somalia Seura pyrkii myös suomalaisten yritystoimijoiden tietoisuuden lisäämiseen somalialaisesta kulttuurista sekä tiedontuotantoon suomensomalialaisten yrittäjyysedellytyksistä Suomessa.
Somaliyhdistysten lisäksi STEA-rahaa heltisi tälle vuodelle useille muille maahanmuutto- ja monikulttuuritoimintaan keskittyville yhdistyksille.
Esimerkiksi kotimajoituksen Tuki Refugees Welcome Finland ry sai STEA:lta 154 400 käytettäväksi turvapaikanhakijoiden kotimajoituksen järjestämiseen ja tukemiseen suomalaisissa kodeissa. Monikulttuurikeskus Gloria taas sai 221 963 euroa monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisäämiseen matalan kynnyksen toiminnalla.
Myös esimerkiksi monikulttuurisuuden edistämisyhdistys Walter ry sai 255 000 euroa käytettäväksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn taantuvilla lähiöalueilla ja toiminnan levittämiseen sekä osallisuuden, toimijuuden ja arjenhallinnan tukemiseen.
Kielipoliittinen linja rasitteena
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila arvioi, että Suomalaisuuden Liiton tukemisen loppuminen johtuu pitkälti poliittisista syistä.
– Näkisin, että poliittinen arvio meistä on tämän hallituksen piirissä se, että me emme ole tuettavien piirissä. Yleisesti ottaen kansakunta-ajatukseen ja isänmaalliseen ajatteluun sitoutunut järjestö ei varmastikaan ole mieluinen valtion johdossa olevalle poliittiselle yhdistelmälle, Rostila sanoo.
Hän jatkaa, että Suomalaisuuden Liittoa saatetaan vastustaa myös kielipoliittisen linjan vuoksi: liitto ajaa ruotsin kielen pakollisten opintojen poistamista korkeakoulu- ja yliopistotutkinnoista sekä perus- ja toisen asteen koulutuksesta. Lisäksi Suomalaisuuden Liitto katsoo, että julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista tulee poistaa vaatimus osata ruotsia.
– Tämän linjan vuoksi päällemme on pyritty heittämään varjoa yhteiskuntakelpoisuutemme osalta. Olemme Suomessa ainoa järjestö, joka kyseenalaistaa ruotsin kielen pakollisuutta kaikille. Tämä linja lienee ratkaiseva lisärasite sille, että meitä ei pidetä avustamisen arvoisina, Rostila arvioi.
Kansa antoi tukensa
Viime aikoina sosiaalisessa mediassa, varsinkin Twitterissä on käyty vilkasta keskustelua hallituksen eri järjestöille antamista valtionavustuksista. Suomalaisuuden Liitto avustushakemusten saama tyrmäys on samalla saanut aikaan laajan jäsenryntäyksen liittoon.
Hakemustulva alkoi, kun somekeskustelijoille selvisi, miten punaviherhallituksen noustessa valtaan Suomalaisuuden Liitto menetti valtionavustuksensa kokonaisuudessaan. Rostila on iloinen liittoon kohdistuvasta kansalaisten kiinnostuksesta ja tuesta, vaikka rahallinen merkitys ei olekaan kovin suuri.
– Voidaan kuitenkin ajatella, että olemme saaneet kansalaisilta valtavasti tukea, kun kaltoinkohtelustamme on keskusteltu julkisuudessa. Pelkästään tänä vuonna saamamme julkisuuden johdosta olemme saaneet jäsenhakemuksia reilut 250. Se on iso määrä siihen nähden, että kokonaisjäsenmäärämme on noin 1 300.
Kansakuntaa tarvitaan
Jäsenmaksujen lisäksi Suomalaisuuden liitto on saanut erikseen tukea lahjoituksina myös yksittäisiltä liiton jäseniltä. Rostilan mukaan osa lahjoituksista on ollut huomattaviakin. Siitä huolimatta yhdistyksen taloudellinen tilanne ei ole tällä hetkellä paras mahdollinen.
– Kun emme saa julkista tukea, se on johtanut siihen, että meillä on vain yksi palkattu työntekijä, joka hänkin on jouduttu lomauttamaan. Tällä hetkellä hän toimii meillä puolipäiväisesti, vaikka tekemistä olisi paljon.
Suomalaisuuden liiton toimintaa on kuitenkin pystytty pitämään käynnissä jäsenmaksutuotoilla sekä pienimuotoisen sijoitustoiminnan tuotoilla. Suomalaisuuden Liitto rahoittaa toimintaansa myös kustannus- ja julkaisutoiminnalla.
Suomalaisuuden Liitto julkaisi viime vuonna käännöksen englantilaisen filosofi Roger Scrutonin teoksesta The Need for Nations. Kirjan suomenkielinen nimi on Kansakuntaa tarvitaan. Kirjassa käsitellään muun muassa isänmaan merkitystä nykyaikaisen käsityksen mukaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- veikkausvarat somalijärjestöt punavihreä hallitus kielipolitiikka suomalainen kulttuuri sosiaali- ja terveysministeriö STEA julkiset avustukset Sanna Marin Monikulttuurisuus Ilmari Rostila Suomalaisuuden liitto pakkoruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla

PS-kansanedustajat kysyvät STEA-avustuksista: ”Onko huumeidenkäytön opastaminen avustusperusteiden mukaista toimintaa?”

Helppoa rahaa: Maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista 5,5 miljoonaa euroa

Hurstin leipäjonoille ei heru STEA-avustuksia: Turha hakea, kun aina tulee kieltävä vastaus – ”Yhden kommentin mukaan meillä on jo liikaa rahaa”

Seksuaalijärjestöille muhkea avustuspotti veikkausvoittovaroista: Setalle vajaa miljoona, Sexpolle melkein 400 000 euroa

Puoli miljoonaa euroa ”queer- ja transmaailmojen” tutkimukselle – Koponen: ”Ideologista rahantuhlausta”

Koponen: Marinin hallitus ei arvosta suomalaisia rauhanturvaajia

Kulttuuriministeri Kurvinen intoilee somessa ”kasvattajaseuroista” – jakoi poliittisille nuorisojärjestöille yli 18 miljoonaa euroa tukirahaa

Amerikkalaisjoukkoja jälleen Somaliaan – maa voi pian olla turvallinen pakolaisten palata
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








