

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso: Hyvinvointialueiden vuokratyövoiman käyttöä tulee rajoittaa – mallia voisi hakea Ruotsista
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on huolestunut hyvinvointialueiden vuokratyövoiman hankintaan käyttämien summien kasvusta. Vuokratyövoiman tarve ja kalleus on ollut ongelma myös Ruotsissa ja Norjassa jo pitkään. Juuso ehdottaa, että mallia tilanteen ratkaisemiseksi voisi hakea esimerkiksi Ruotsista, jossa sairaanhoitopiirien vuokratyövoima on tiukasti säänneltyä uuden kansallisen sopimuksen myötä, joka tuli voimaan vuoden 2024 alusta.
Vuonna 2023 vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat noin 600–700 miljoonaa euroa, joista keskimäärin noin puolet käytettiin lääkäreihin ja puolet hoitajiin. Tämä vastaa keskimäärin noin viittä prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstökuluista, vaikkakin osuus vaihtelee eri hyvinvointialueilla.
– Hyvinvointialueet ovat puun ja kuoren välissä, sillä palvelut täytyy turvata, ja jos sitä ei pystytä tekemään vakituisella henkilökunnalla, on alueiden pakko turvautua vuokratyövoimaan. Näin on muodostunut julkisen talouden kannalta epäsuotuisa tilanne, jossa osa rajallisesta työvoimasta ohjautuu yksityisille palveluntuottajille ja/tai vuokratyöyhtiöille, jotka pystyvät ylihinnoittelemaan palvelunsa, kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Uusi Rovaniemi -lehden kolumnissaan.
Kulujen kehitys on saatava kuriin
Juuso pitää tilannetta epäreiluna myös vakituisen henkilöstön kannalta. Sen sijaan, että maksettaisiin omalle työntekijälle parempaa palkkaa, tuhlataan enemmän rahaa vuokraamalla työntekijä. Lisäksi vuokrahenkilöstö ei yleensä kiinnity samalla tavalla työyhteisöön ja sen kehittämiseen kuin hyvinvointialueen oma, palkattu henkilöstö. Vuokratyön käyttö voi heikentää myös mahdollisuuksia kehittää toimintaa ja sen tuloksellisuutta.
– Tässä hyvinvointialueiden talouspaineessa kulujen kehitys on tärkeää saada kuriin, ja hallitus panostaa useisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan lisätä kustannustehokasta oman henkilöstön ja ostopalvelujen käyttöä sekä hillitä kallista lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä ja suunnata sitä tilanteisiin, joihin se parhaiten soveltuu.
– Tähän liittyy mm. nyt esityksenä oleva yöpäivystysten poikkeusluvista luopuminen ja erikoissairaanhoidon keskittäminen raskaan kirurgian osalta. Myös hallitusohjelman monituottajuuteen liittyvien kirjausten toimenpano ensi vuonna mahdollistavat vuokratyövoiman käytön vähentämisen jatkossa, Juuso kertoo.
Ruotsin mallin soveltamista selvitetään
Vuokratyövoiman tarve ja kalleus on ollut ongelma myös Ruotsissa ja Norjassa jo pitkään. Kun Suomessa nyt kiivaasti haetaan erilaisia ratkaisuja tilanteeseen, on Juuson mielestä hyvä tarkastella, mitä näissä maissa on tehty.
– Mallia voisi hakea esimerkiksi Ruotsista, jossa sairaanhoitopiirien vuokratyövoima on tiukasti säänneltyä uuden kansallisen sopimuksen myötä, joka tuli voimaan vuoden 2024 alusta. Sopimuksella yhtenäistetään vuokratyövoiman käytön ehdot ja hinnoittelu kaikilla alueilla. Siinä on lisäksi määritelty 12 kuukauden karenssiaika, joka estää vakituisessa työsuhteessa olevan henkilön siirtymisen samaan työtehtävään vuokratyöntekijänä vasta vuoden tauon jälkeen.
– Näiden lisäksi sopimus asettaa ehtoja esimerkiksi eläkejärjestelyille ja erikoistumiskoulutukselle, joita vuokratyövoimalta edellytetään. Ruotsin mallin soveltamista suomalaiseen järjestelmään selvitetään nyt sosiaali- ja terveysministeriössä.
– Hyvinvointialueiden tulee omilla toimillaan ensisijaisesti pyrkiä oman työvoiman veto- ja pitovoimatekijöiden vahvistamiseen muun muassa rekrytointeja tehostamalla, sote-alan työnantajakuvan kehittämisellä, joustavammilla työn teettämisen ehdoilla sekä kehittämällä erilaisia lisäkorvaus- ja sivutoimijärjestelyitä, joilla voidaan parantaa työn tekemisen kannusteita, Juuso vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- monituottajuus sote-ala erikoissairaanhoito hyvinvointialueet Ruotsin malli ostopalvelut vuokratyövoima Kaisa Juuso Sairaanhoitopiirit Hallitusohjelma Norja
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sosiaali- ja terveysministeri Juuso: Omaishoitajien asema paranee tällä hallituskaudella

Sosiaali-ja terveysministeri Juuso: ”Hallitus tekee parhaansa, jotta ihmiset voivat jatkossakin luottaa toimiviin julkisiin palveluihin”

Hallitus valmistautuu budjettiriiheen – apuja ulkopuolelta ei ole luvassa: ”Hyvinvointialueet huutavat entistä punaisemmalla”
Hallitus on paraikaa valmistautumassa toiseen budjettiriiheensä tilanteessa, jossa edelleenkään talous ei anna liiemmin positiivista nostetta.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








