

LEHTIKUVA
Sote-mallia ei ole päätetty – julkinen terveydenhuolto vahvemmalle pohjalle
Keskiviikkona paljastui, etteivät hallitusneuvottelijat ole päättäneet vielä sote-palveluiden lopullista järjestämismallia. Vaihtoehtoja on yhä kaksi.
– Yle on oikeassa sanoessaan, että ratkaisu on kuntayhtymämalli. MTV3 on myös oikeassa sanoessaan, että se on maakuntamalli. Päätöstä ei ole nimittäin tehty, hallitusneuvotteluiden vetäjä Juha Sipilä (kesk.) nauratti kuulijoita tiedotustilaisuudessa Smolnassa.
Strategiset korit julkaistiin
Sipilä valotti neuvotteluiden tilaa ja numeroiden taustoja, miten säästö- ja rakenneohjelma rakentuu. Toimia haetaan neljästä ”korista”, joita on hieman muokattu vielä eilisen jälkeen.
Kuntien velvollisuuksista otetaan yksi miljardi. Päätösten vaikutukset tulevat pikku hiljaa voimaan. Sote-uudistuksen ja julkisen sektorin tuottavuustoimien tähtäin on vuodessa 2030, mutta ne tulevat vähitellen voimaan ja vaikuttavat asteittain.
Tasapaino saavutetaan
kuudessa vuodessa
Sitten tulee 4,5 miljardin kori, johon on yhdistetty julkiselle sektorille tulevat säästöt ja vuoteen 2021 vaikuttavat rakenneuudistukset.
Päällimmäisenä on 1,5 miljardia: säästö, johon tähdätään kasvun ja työllisyyden toimilla. Jos ne eivät toimikaan, varalle lasketaan vastaavat ehdolliset säästöt.
– Vuoden 2019 tasolla pitäisi olla vaikutusta 4-5 miljardia euroa koko julkisen sektorin tasolla ja vuonna 2021 kuusi miljardia. Se tarkoittaa, että vaalikauden lopussa kunta- ja valtiontalous ovat hieman alijäämäisiä, mutta vuonna 2021 olemme tasapainossa, Sipilä viitoitti.
Reformiryhmä on ruotinut kuntien velvoitteita, tehtävien karsintaa ja toimintatapojen muutoksia; siitä koostuu kunnilta otettava miljardi. Neuvottelijat ovat myös linjanneet, että jos valtiolle tehtävä leikkaus heijastuu kuntiin, se korvataan kunnille. Eli valtiontalouden säästöjä ei siirretä vanhaan malliin kuntien menoiksi.
Sote-ratkaisun malli
aidosti avoinna
Sote-ratkaisun kaavaillaan säästävän leijonanosan neljän miljardin säästötavoitteesta. Mutta ei sekään kuitenkaan yksin; säästöt voimistuvat, kun kuntien tehtäviä karsitaan, toimintatapoja uudistetaan ja digitalisaatiota kehitetään.
Kuntayhtymämalli olisi helpompi ja nopeampi saada voimaan: mallina on jo Kaakkois-Suomen Eksote-yhtymä, joka toimii kuntayhtymäpohjalta ja on onnistunut säästämään kuntien sote-menoja.
Maakuntamallin pohjaksi käy Kainuun malli, jota kokeiltiin muutama vuosi sitten ja joka myös pienensi kuntien sote-menoja. Siinä on lisäksi maakuntavaltuusto, joka ratkaisee maakunnalliseen päätökseen liittyviä päätösvaltaan ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä ongelmia.
Kainuussa toimii nytkin kuntayhtymä, joka pyrkii säästämään menoja Eksoten tapaan, vaikka Kainuun malli kaatuikin yhden kunnan vastustukseen.
Ruotsin malli toisi
myös verotusoikeuden
Ruotsin malli taas käsittää valtuuston lisäksi myös verotusoikeuden. Ruotsissa sote-huolto järjestetään maakunnallisesti. Maakunnat saavat osan rahoituksestaan omalla verotusoikeudellaan. Kunta-, maakunta- ja valtiolliset vaalit käydään yhdellä kerralla.
Maakunnallinen malli vaatii raskaampaa valmistelua, mutta voi olla vaikuttavampi. Maakunnalliseen päätöksentekoon voidaan ottaa muitakin asioita soten lisäksi.
Neuvottelutietojen mukaan kokoomus on suhtautunut maakuntamalliin varauksellisesti. Keskusta ja perussuomalaiset puolestaan esittivät jo alun perin maakuntamallin tyyppistä ratkaisua.
Yksikanavaisuus ja valinnanvapaus?
Sipilän diagrammeissa nähtiin myös soten jälkeiseen aikaan; yksikanavaiseen rahoitusmalliin aiotaan siirtyä niin, että työterveydenhuollon erityistarpeet otetaan huomioon.
Lopuksi annetaan mahdollisuus myös asiakkaiden valinnanvapaudelle ja tuotantotapojen moninaisuudelle. Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan, että kun työterveydenhuolto toimii niin hyvin, sitä ei kannata purkaa.
– Yksikanavainen malli tarkoittaisi puhtaimmillaan sitä, ettei työterveydenhuoltoa olisi. Tarkoitus on, että julkista terveydenhuoltoa vahvistetaan, jolloin työterveydenhuolto voisi palata lähemmäs alkuperäistä ajatusta, työpaikkaergonomiaan ja vastaavaa, Sipilä linjasi.
Kokoomus on ajanut jo vuosien ajan Ruotsin mallin mukaista ”raha seuraa asiakasta” -mallia, jossa asiakas voi valita sote-palvelunsa mistä tahansa palveluntuottajalta, oli se julkisen sektorin, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottama. Puolue on samalla pyrkinyt monipuolistamaan palvelujen järjestämistapojen kirjoa.
Marssijärjestys on selvä
Vasemmistopuolueet ja osittain myös perussuomalaiset ovat varoneet päästämästä markkinavoimia valloilleen. Pelkona on nähty, että suuret yksityisyritykset voisivat kaapata markkinoita hoitoonsa ja korottaa siten hinnat pilviin.
Viime hallituskaudella näytti jo siltä, että yksityisen puolen sote-haaveet kokisivat haaksirikon. Ehkäpä nyt kompromissi häämöttää?
Timo Soini vastasi kysymykseen yksityisistä terveyspalveluista samaan tapaan kuin työterveyden kohdalla: ensin vahvistetaan julkinen terveydenhuolto ja vasta sitten voidaan huomioida yritysten tarpeet ja valinnanvapaus asiakkaille.
– Marssijärjestys on selvä, Soini näki.
Soini: Kolme kaveria
tietää tuloksen
Soini kuvasi hallitusohjelman tekoa monipolviseksi poluksi, mutta ”sillä mennään maaliin ja keinot ovat tässä”.
– Kovin vääntöhän on säästöissä ja rakenneuudistuksissa. Mutta tämä on kokonaisuus, jossa kaikkien palkkien pitää toimia, jotta tavoite saavutetaan. Siksi täällä aika myöhäänkin ollaan ja aikaisin tullaan. Ryhmät työskentelevät – ja jos siellä ei onnistu, niin käydään triossa ja mennään takaisin.
– Sote-ratkaisu on iso asia ja uskon, että tämä saadaan vietyä maaliin. Eilen viisi tuntia askarreltiin tämän parissa. Portaat ja tahtotila on olemassa, Soini puntaroi ja kehotti kuulijoita malttiin.
– Kannattaa suhtautua pieteetillä tähän asiaan: tässä on ainoat kolme kaveria, jotka lopulta tietävät, kun päätös on tehty. Ja millainen se on, koska me se kuitataan.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Miljardileikkausten vaikea sovitus käytäntöön on alkanut

Soini: ”Luvut ovat kovia”

Soini: Puhuttelu paikallaan sote-sotkun ratkaisemiseksi
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








