Varautumispäivän teema oli viime vuonna ”Kotivara alkaa vedestä”. / LEHTIKUVA
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tutkimus paljastaa, että noin joka kuudes suomalainen kokee haasteita sisälle suojautumisen osaamisessa ja ensiaputaidoissa. Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään lauantaina 7.2. Varautumispäivänä muistutetaan taitojen harjoittelun tärkeydestä myös niin sanotun hyvän sään aikana.
SPEKin johtaja Mika Gröndahl korostaa, että sisälle suojautuminen tarkoittaa suojautumista savulta, myrkyllisiltä kaasuilta ja säteilyltä. Tavallisin tilanne on ulkona oleva iso tulipalo.
– On tärkeää, että jokainen osaisi pysäyttää koneellisen ilmanvaihdon niin kotona kuin työpaikallakin. Huolto ei ehdi riittävän nopeasti paikalle joka taloon sitä sulkemaan, jos tilanne on päällä, Gröndahl painottaa.
Noin joka kuudes suomalainen ei usko osaavansa ensiapua. Heistä yli 75 prosenttia asuu kaupunkialueella. Ensiaputaidot ovat paremmin hallinnassa järjestötoiminnassa mukana olevilla.
– Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on tutkitusti positiivisessa yhteydessä ihmisen varautumiseen. Järjestöissä oppii monia taitoja, joista on hyötyä myös häiriötilanteissa ja kriiseissä, Gröndahl sanoo.
Varautumispäivänä 7.2. Helsingin Narinkkatorilla järjestetään klo 12–15 tapahtuma, jossa esitellään käytännön varautumistaitoja.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilman kiertelyä ja kaartelua tilanne on se, että Venäjä häiritsee muun muassa merenkulkua vaikuttamalla alusten sijaintiin ja tunnistamiseen liittyviin järjestelmiin. - Haluamme varmistaa, että kaikki maat sitoutuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja toisaalta varautuvat häiriöihin Itämeren alueella liikkuessaan, painottaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Eduskunta käsitteli eilen valtioneuvoston puolustusselontekoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas korosti puheessaan, että nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen on pidettävä kiinni vahvasta puolustuskyvystä ja uskottavasta pelotteesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että jalkaväkimiinat ovat suomalaisille turva, eivät uhka. Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on täysin oikea ja välttämätön päätös.
Eduskunnassa keskusteltiin vastikään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026-2029. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää avasi suunnitelman puolustus- ja turvallisuusnäkökohtia sekä nosti keskusteluun Intian ja Pakistanin välisen konfliktin muistuttaakseen konfliktien ja sotien olevan edelleen keskeinen osa ihmiskunnan arkea joka puolella maailmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää suomalaisen maaseudun pärjäämistä maamme elinehtona. Tärkeää on, miten ja missä ruoka tuotetaan, mistä teollisuus saa raaka-aineita ja millaiset palvelut ja tiestö maaseudulla on. Koko Suomi on pidettävä mukana, Strandman vaatii.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
