SPR ja vokkijohtaja husasivat veronmaksajien rahoja: Evitskogin vastaanottokeskus ylitti budjettinsa miljoonilla

Äskettäin suljetun Evitskogin vastaanottokeskuksen toimintaa pyörittänyt Suomen Punainen Risti teki aluksi virheellisen arvion toimintakuluista. Veronmaksajilta kanavoitua rahaa hupeni vastaanottokeskukseen jopa 3,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän.

Maahanmuuttovirasto (Migri) päätti kesällä sulkea SPR:n ylläpitämän Evitskogin vastaanottokeskuksen Kirkkonummella. Evitskogin toiminta on syksyn aikana käytännössä jo ajettu alas ja jäljellä olevat asukkaat on siirretty muihin vastaanottokeskuksiin.

Migri ilmoitti jo toukokuussa SPR:lle, että vastaanottokeskuksen toimeksiantosopimus irtisanotaan, minkä jälkeen Evitskogissa aloitettiin yt-neuvottelut. Evitskogissa oli 21 työntekijää ja keskus oli yksi Suomen suurimmista.

Keskeinen syy Evitskogin sulkemiselle olivat vuoden 2016 korkeat kiinteistön ylläpitokulut, joihin kuuluvat kiinteistön vuokran lisäksi hoito- ja vartiointikulut.

Suomessa olevien vastaanottokeskusten lukumäärä riippuu turvapaikanhakijoiden määrästä. Määrällisten huippuvuosien 2015 ja 2016 jälkeen muitakin vastaanottokeskuksia on suljettu useita ympäri Suomea.

Vastaanottokeskuksiin 500 miljoonaa euroa viime vuonna

Suomen Uutisten Migriltä saaman tiedon mukaan Evitskogin alkuperäisen kustannusarvion ylittyminen johtui pitkälti SPR:n tekemästä virheestä.

– Vuoden 2015 lopussa on tehty sopimus SPR Helsingin ja Uudenmaan piirin kanssa, jossa on budjetoitu vain asiakkaista aiheutuneet kustannukset, Migrin tiedottaja Kaisa Härkisaari kertoo.

Kulujen paisuessa SPR joutui lopulta laatimaan Evitskogille uuden budjetin vuodelle 2016. Tämän budjetin loppusumma oli 8,3 miljoonaa, jonka Migri hyväksyi kesäkuussa 2016.

SPR:n ja Migrin vakiintuneen käytännön mukaan SPR laatii etukäteen vuositason budjetit vastaanottokeskuksien toiminnasta, minkä jälkeen budjetit hyväksytetään Migrissä.

Kulujen paisuessa SPR joutui lopulta laatimaan Evitskogille uuden budjetin vuodelle 2016. Tämän budjetin loppusumma oli 8,3 miljoonaa, jonka Migri hyväksyi kesäkuussa 2016. Lopulta sekään ei riittänyt kattamaan kuluja.

Ylen MOT-ohjelma kertoi viime viikolla, kuinka turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluihin käytettiin vuonna 2016 yli puoli miljardia euroa veronmaksajien rahaa. Noin puolet summasta meni SPR:n ylläpitämiin vastaanottokeskuksiin. Toiseksi eniten hupeni yksityisen Luona Oy:n toimintaan.

Vokkijohtaja antoi virheellistä tietoa

Evitskogin johtajana lähes koko sen aukioloajan toiminut Pekka M. Sinisalo (sin.) väitti kesäkuussa Helsingin Sanomien artikkelissa, että Evitskogin budjetin ylitys olisi johtunut keskuksen asukkaiden lukumäärän jyrkästä kasvusta.

Sinisalon väitteet Evitskogin budjetin ylittymisen syistä eivät täysin vastaa Suomen Uutisten Migriltä saamaa tietoa.

– Ylitys johtuu pitkälti siitä, että meillä oli viime vuonna 130 asiakasta enemmän kuin mitä oli alun perin budjetoitu. Budjettia tehdessä ei tiedetty, millaisella tahdilla muita vastaanottokeskuksia aletaan laittaa kiinni. Meille on tullut paljon väkeä suljetuista yksiköistä, Sinisalo sanoi.

Sinisalon väitteet Evitskogin budjetin ylittymisen syistä eivät täysin vastaa Suomen Uutisten Migriltä saamaa tietoa. Suomen Uutiset on myös saanut haltuunsa asiakirjoja, jotka eivät tue Sinisalon puheita.

Migrin ja SPR:n välisessä, joulukuussa 2015 solmitussa sopimuksessa turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä on kirjattu turvapaikanhakijoiden enimmäismäärät SPR:n Uudenmaan piirin vastaanottokeskuksissa. Sopimuksen mukaisesti Evitskogin ylin kapasiteetti olisi 300 asukasta.

Toteutuneiden kustannusten mukaan vuonna 2016 Evitskogin kapasiteetin keskiarvo on kuitenkin ollut 309 asukasta, eli keskimäärin vain yhdeksän asukasta budjetoitua enemmän.

Vuoden 2016 elokuun 24. päivänä lähetetystä ELY-keskuksen vastauksesta Evitskogin ympäristöluvan muutoshakemukseen ilmenee, että Evitskogissa oli tuolloin majoittuneena kapasiteetin alittavat 274 henkilöä. Asiakirjasta selviää myös, että huhtikuussa 2016 Evitskogin asukasmäärä oli ollut vain 200, eli tuolloin vain kaksi kolmasosaa kapasiteetista olisi ollut käytössä.

Vuokrakuluihin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa

Evitskogin vastaanottokeskuksen toimitilat oli vuokrattu Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:ltä. Migrin vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kertoi kesällä Helsingin Sanomille, kuinka kiinteistön vuokra- ja hoitokulut sekä vartiointi osoittautuivat liian kalliiksi.

Evitskogin vuokrasopimus oli SPR:n ja Aktiivikeskuksen välinen. SPR:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen ei halua kommentoida Evitskogista maksetun vuokran määrää.

– Ne ovat SPR:n ja toisen osapuolen välisiä sopimustietoja, jotka eivät ole julkisia. SPR ei ole julkinen toimija, Kaukiainen sanoo.

Suomen Uutisten Migriltä saaman selvityksen mukaan SPR on vuonna 2016 maksanut Evitskogista vuokraa yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Julkisuudessa on usein arveltu, että Migri päätyy maksamaan vastaanottokeskuksia vuokraaville tahoille yli markkinahinnan.

”Avoimen piikin sopimuksia”

Mitä korkeammat keskuksen hinnat ovat, sitä enemmän myös SPR hyötyy. Valtio maksaa SPR:lle hallintokulukorvauksen, joka on kahdeksan prosenttia vastaanottotoiminnan kaikista kuluista.

”Solmitut sopimukset ovat räikeästi tavoitelleet voittoa ja kanavoineet valtion rahaa SPR:n kanssa yhteistyössä oleville yrityksille.”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen arvosteli jo vuosi sitten blogissaan SPR:n toimintaa ja erityisesti SPR:n solmimia sopimuksia, joita Ronkainen kutsuu ”avoimen piikin sopimuksiksi”.

– Sanomattakin on selvää, että SPR:n maine hyväntekeväisyysjärjestönä on romuttunut täysin. Solmitut sopimukset ovat räikeästi tavoitelleet voittoa ja kanavoineet valtion rahaa SPR:n kanssa yhteistyössä oleville yrityksille, Ronkainen kirjoittaa

Vastaanottokeskustoimintaa ei kilpailutettu

Pääsääntöisesti kaikki julkiset hankinnat pitää Suomessa tehdä hankintalain mukaisesti kilpailuttamalla, kun hankinnan arvo ylittää lakisääteisen kansallisen kynnysarvon. Vuoden 2017 alusta kansallinen kynnysarvo on ollut 60 000 euroa, kun se sitä ennen oli 30 000 euroa.

SPR:n pyörittämän vastaanottokeskustoiminnan osalta kilpailuttamista ei kuitenkaan ole aiemmin tehty.

Kun turvapaikkakriisi kärjistyi kaksi vuotta sitten, vastaanottokeskusten toiminnan pyörittämistä ei ehditty kilpailuttaa asianmukaisesti, joten Migri joutui ostamaan palveluja sieltä, mistä ne olivat nopeimmin saatavilla.

EU-komissio oli jo toukokuussa 2015 julkaissut tiedonannon julkisia hankintoja koskevista säännöistä turvapaikkakriisissä. Tiedonannossa todetaan muun muassa, että hankintaviranomaiset voivat tehdä hankintasopimuksia noudattaen neuvottelumenettelyä, jossa ei julkaista hankintailmoitusta, kun ”sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä hankintaviranomaisille ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi avoimelle tai rajoitetulle menettelylle taikka neuvottelumenettelylle asetettuja määräaikoja voida noudattaa.”

Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kilpailuttamisen kynnysarvo on nyt 400 000 euroa, kun se oli aiemmin 100 000 euroa.

– Terveyspalvelut Migri on kilpailuttanut keskitetysti ja myös edellyttänyt sopimuksissa, että kilpailutettuja palveluita käytetään. Tiettyjä palveluita tuottaa suoraan julkinen sektori, josta vastaanottokeskus tai Migri maksaa toteutuneen hintatason mukaan, Härkisaari sanoo.

Migri tiedotti syyskuussa, kuinka vastaanottokeskustoimintaa tullaan kuitenkin jatkossa kilpailuttamaan.

Vuokranantajaa naurattaa, vokkijohtajallekin kymmenien tuhansien palkankorotus

Evitskogin vuokranantajalle, Kirkkonummen Aktiivikeskukselle Evitskogin toimitilojen vuokraaminen on ollut tuottoisaa bisnestä.

Vuoden kuluessa liikevaihto paisui vastaanottokeskusbisneksen ansiosta lähes 600 000 euroa.

Vuonna 2016 Evitskogin toiminta oli kiireisimmillään. Niinpä Kirkkonummen Aktiivikeskuksen vuoden 2016 lopussa päättyneellä tilikaudella yhtiön liikevaihto oli kohonnut 1 862 901 euroon.

Aiemmalla, vuoden 2015 tilikaudella Aktiivikeskuksen liikevaihto oli 1 284 071 euroa. Vain vuoden kuluessa liikevaihto siis paisui vastaanottokeskusbisneksen ansiosta lähes 600 000 euroa.

Vastaanottokeskustoiminnasta johtuen Aktiivikeskus onnistui myös kaksinkertaistamaan liikevoittonsa. Tilikauden 2016 voitoksi kirjattiin 1 019 174 euroa. Edellisellä tilikaudella 2015 voittoa oli tullut 475 359 euroa.

Vastaanottokeskuksen johtaminen lihotti myös ex-johtaja Sinisalon tilipussia. Hän ansaitsi vuonna 2016 yhteensä 84 170 euroa. Vuonna 2015 Sinisalon tulot olivat olleet noin puolet vähemmän, eli 46 779 euroa.