PS ARKISTO
Kansanedustaja Jaana Strandman kehottaa pohtimaan mitä suomalaisuus meille oikein tarkoittaa ja merkitsee. - Olemmeko häviävä kansa omassa maassamme? Haluammeko pitää huolta kielestämme, kulttuuristamme, yhteisistä arvoistamme ja historiastamme, josta identiteettimme kumpuaa? Luotammeko siihen, mitä olemme, osaamme ja taidamme ja olemmeko niistä ylpeitä? - Kyllä haluamme ja luotamme!
Me suomalaiset olemme osa pientä mutta sitkeää kansaa, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.
– Meille on ominaista sisu — kyky jatkaa silloinkin, kun kaikki tuntuu olevan meitä vastaan. Me arvostamme rehellisyyttä, tasa-arvoa ja hiljaista ahkeruutta. Meidän yhteiskuntamme on rakennettu luottamukselle, lainsäädännölle ja jokaisen yksilön oikeudelle elää turvassa ja arvokkaasti tavallista arkea, jossa perusasiat ovat kunnossa.
– Lait, joita noudatamme, eivät ole pelkkiä sääntöjä. Ne ovat lupauksia, joita olemme antaneet toisillemme. Lupaus siitä, että täällä jokaisella on oikeus — ja myös vastuu — elää rehellisesti, tasa-arvoisesti ja rauhassa. Maassamme eletään maamme tavoilla.
Isänmaamme ei ole vain paikka kartalla, Strandman muistuttaa.
– Se on koti. Se on ne tuhannet järvet, hiljaiset metsät, punaiset mökit, pakkasaamut ja syksyiset sateet. Isänmaa on se tunne, kun seisot metsän keskellä tai järven rannalla.
-Me olemme suomalaisia. Pidetään huolta siitä, mikä meitä yhdistää. Arvostetaan ja kannetaan suomalaisuutta ja arvojamme uusille sukupolville omassa kotimaassamme. Eletään, asutaan ja yritetään suomalaisesti!
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
