LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.
Vision keskiössä ovat vahvat perustiedot ja -taidot; lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, jotka muodostavat kaiken oppimisen perustan. Ilman riittävää luku- ja laskutaitoa ei synny tasa-arvoisia mahdollisuuksia eikä korkeaa osaamista. Siksi perustaitojen systemaattinen vahvistaminen, riittävä opetusaika sekä varhainen tuki ovat tulevaisuuden koulun keskeisiä painopisteitä.
– Tähän nykyhallitus on panostanut lisäämällä rahoitukseen 200 miljoonaa euroa sekä matematiikkaan ja äidinkieleen tunteja, vahvistamalla koulujen työrauhaa poistamalla kännykät oppitunneilta ja vahvistamalla oppimisen tukea, kertoo Jaana Strandman.
Elämää varten toimiva peruskoulu korostaa kädentaitojen ja käytännöllisen arjen osaamisen merkitystä. Käsityö, tekninen työ, kotitalous ja muut toiminnalliset oppiaineet vahvistavat ajattelun taitoja, ongelmanratkaisukykyä ja pitkäjänteisyyttä sekä arjen taitoja. Ne kehittävät luovuutta, aivotoimintaa, keskittymistä ja ymmärrystä työn arvosta. Toiminnallinen oppiminen tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja tukee monenlaisten oppijoiden vahvuuksia.
– Teknologian kehittyessä koulun tehtävä on vahvistaa oppilaiden itsetunnon kehittymistä. Oppiminen on pinnistelyä ja sinnikkyyttä saavuttaa tavoitteita. Pettymyksiä tällä oppimispolulla tulee varmasti, mutta ne kuuluvat elämään, kasvattavat ja kehittävät. Perustiedot, kriittinen ajattelu ja yhteistyötaidot toisten kanssa ovat taitoja, joita mikään teknologia ei korvaa. Digitaaliset välineet tukevat oppimista, mutta kouluyhteisö, vuorovaikutus ja kasvotusten kohtaaminen sekä opettajan pedagoginen osaaminen ja auktoriteetti on säilyttävä koulun ytimenä, sanoo Strandman.
Peruskoulu 2045 rakentuu suomalaisen koulun vahvuuksille: kaikille yhteinen julkinen koulu, osaavat opettajat ja vahva osaamistaso jokaiselle oppilaalle. Tavoitteena on koulutusjärjestelmä, joka tuottaa kaikilla tasoillaan arjen osaamista ja tukee jokaisen lapsen ja nuoren kasvua vastuulliseksi ja osaavaksi yhteiskunnan jäseneksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomalainen peruskoulu on ollut pitkään maamme ylpeydenaihe. Tämä kuva maailman parhaasta koulusta ja parhaista opettajista on murenemassa, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Yhä useampi opettaja ja vanhempi kertoo huolestuttavista ilmiöistä, jotka liittyvät erityisesti maahanmuuton vaikutuksiin kouluissa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja erityisopettajana työskennellyt kansanedustaja Jaana Strandman pohtivat, mikä peruskoulussa nykyään mättää - ja mitä kouluissa pitäisi jatkossa tehdä parempien tuloksien saamiseksi ja paremman oppimisilmapiirin palauttamiseksi.
Hallitus esittää vuodelle 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön momentteihin ratkaisuja, jotka vahvistavat peruskoulun laatua ja turvaavat oppimisen tuen siellä, missä tarve on suurin. Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Sanna Antikainen kiittävät hallituksen uudistuksia.
Opettajat uupuvat, Pisa-tulokset laskevat. Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Miltä näyttää suomalainen peruskoulu perussuomalaisesta näkökulmasta – ja mihin suuntaan opetusta pitäisi viedä?
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
