LEHTIKUVA
Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden määrän on oltava sellainen, ettei se rajoita ihmisten, kotieläinten eikä metsästyskoirien elämää ja turvallisuutta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Hallitus on tuonut juuri metsästyslain muutosesityksen eduskuntaan suden kannanhoidollisen kiintiömetsästyksen aloittamisesta. Samalla poistetaan suden ympärivuotinen rauhoitus.
Rauhoitus- ja metsästysajasta säädetään jatkossa asetuksella. Tavoitteena on saada aikaan suden kannanhoitoon pitkäaikainen ratkaisu, jossa suden metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti.
– Säännöllinen kannanhoidollinen metsästys on välttämätön toimi suden ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Kun susi ei totu liiaksi ihmisiin, se pysyy poissa asutusten läheisyydestä ja pihapiireistä. Samalla parannetaan lasten koulumatkojen turvallisuutta, turvataan lammastilallisten el sekä vähennetään metsästyskoirien raatelutapauksia. Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden määrän on oltava sellainen, ettei se rajoita ihmisten, kotieläinten eikä metsästyskoirien elämää ja turvallisuutta, sanoo Strandman.
Lakiesitystä käsitellään täysistunnoissa ja valiokunnissa perehtyenlausuntoihin ja kuullen asiantuntijoita. Lakimuutos hyväksytään joulukuussa 2025 ja metsästys saadaan käyntiin kiintiömetsästyksenä vuoden 2026 alusta lähtien. Tavoitteena 65 suden metsästys alueellisesti.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan keväällä 2024 syntyneet poikaset huomioiden susien määrä on noussut arviolta noin 500 yksilöön. Monet riistakolmiolaskentoihin osallistuvat metsästäjät uskovat todellisen määrän olevan vielä huomattavasti suurempi.
– Karhun metsästyksen tilannetta edistetään. Myös ilveksen metsästyksen poikkeuslupakäytännöt on syytä ottaa tarkasteluun välittömästi. Nykyhallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa metsästyksen ensimmäistä kertaa. Tämä tarkoittaa sitä, että metsästys kuuluu suomalaiseen elämäntapaan ja siksi myös suurpetoasia on tärkeä hoitaa kuntoon, Strandman sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on saattamassa EU:n hyväksymän suden liitesiirron kansalliseen lainsäädäntöön vielä kuluvana syksynä. Suden tiukka suojelustatus muutetaan siten myös Suomessa, minkä myötä yli kymmenen vuotta jäissä ollut kannanhoidollinen sudenmetsästys voidaan jälleen aloittaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää susipolitiikan suunnanmuutosta Euroopan unionissa ja Suomessa erittäin hyvänä asiana. Aittakummun mielestä Suomessa on tehtävä ripeästi kaikki mahdollinen susikannan tehokkaamman sääntelyn mahdollistamiseksi.
Orpon-Purran hallitus ottaa historiallisen askeleen susipolitiikassa esittämällä suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamista ja kannanhoidollisen metsästyksen sallimista. Muutos mahdollistaisi ensimmäiset metsästysluvat jo talvelle 2026, tavoitteena vähintään 65 suden pyynti.
Luonnon- ja eläintensuojelijoiden metsästyksen vastustus on edennyt vaiheeseen, jossa jopa metsästäjien henki on vaarassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on erittäin huolissaan siitä, että osa torneista on sahattu lähes poikki niin, että ne voivat romahtaa metsästäjän tai jopa lasten leikeissä heidän alta.
Perussuomalaisten voimakkaasti ajama suurpetopolitiikka tähtää kestävään sudenmetsästykseen. Jatkossa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on toteutettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Ruotsin mallin mukainen alueellinen tarkastelu mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää suurpetotyöryhmän esityksiä tärkeänä askeleena turvallisemman ja elinvoimaisemman maaseudun puolesta.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
