

LEHTIKUVA
Strandman: Sähköyhtiöiden ylisuuret voitot tulisi palauttaa kuluttajille
Eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta sähkön hinnan kohtuullistamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että vieläkin on paljon talouksia, jotka maksavat viime talven sähkölaskuja.
Sähkö on meille jokaiselle välttämätön jokapäiväisessä elämässä. Vientiteollisuus, tuotantolaitokset, koko palvelutuotanto ja asuminen sekä yhä enemmän myös liikkuminen pohjautuu sähköön. Turvallisuutta valvotaan ja pidetään yllä sähköisellä tekniikalla, Jaana Strandman listaa.
– Kansalaisaloitte on hyvä, vaatimus sähkönhinnan kuriin saattamisesta on kansalaisten näkökulmasta perusteltua. Viime talvi osoitti, että sähkönhinta voi moninkertaistua ja ylittää kaikki ennakkoarviot. Monet kotitaloudet ja yritykset joutuivat ahdinkoon kohtuuttomiksi nousseiden hintojen takia. Vieläkin on paljon talouksia, jotka maksavat viime talven sähkölaskuja.
– Sähköyhtiöt vastaavasti keräsivät poikkeuksellisen suuria voittoja korkeiden hintojen takia. Valtio ja kunnatkin saivat omansa hintojen noususta aiheutuneiden arvonlisäveron ja muiden verojen muodossa, Strandman muistuttaa.
Markkinamalli ei riittävän hyvä
Pörssisähkön ja futuurien hinnat pohjautuvat eurooppalaiseen yhteishinnoitteluun, joka pohjautuu maakaasun markkinahintaan. Viime talvena erityisesti Saksa ja Keski-Eurooppa oli sitoutunut Venäjän maakaasutoimituksiin ja Venäjän manipulointiin energiatoimitusten osalta. Yhteishinnoittelu vaikutti välittömästi myös Suomessa hintoihin.
– Suomi on onneksi pystynyt nostamaan omaa energiantuotantoa, tuuli- ja aurinkoenergian rakentamista on lisätty ja vihdoin saatiin Olkiluoto 3 ydinvoimala käyttöön, Strandman sanoo.
– Eurooppalainen sähkömarkkinamalli toimii normaalioloissa hyvin. Poikkeusolosuhteissa markkinamalli ei ole riittävän hyvä. Osoituksena oli viime syksyn poikkeusolosuhteet ja Ukrainan sota. Venäjä pystyi vaikuttamalla sähköntuotantoon käytetyn maakaasun hintaan ja määrään, jotka nosti jyrkästi sähkön hintaa. Normaaleja hintapiikkejä muodostuu tuotannon ja kulutuksen muutoksista, mutta niiden kesto on usein lyhytaikainen.
Pörssisähkö vaatii seuraamista
Strandmanin mukaan tasapainoisesti puhtaan sähköntuotannon lisäys ja energiajärjestelmän kehittäminen parantavat Suomen energiaomavaraisuutta ja laskevat sähkön kuluttajahintaa.
– Tavoitteena on, että suurin osa lisääntyvästä sähköstä käytetään Suomessa. Suomen energian riittävyyttä helpottaa Olkiluoto 3 ydinvoimalan käynnistys. Huoltovarmuus pitää turvata puupolttoaineiden ja turpeen riittävillä varastoilla sekä kehittämällä energian varastointia
– Pörssisähkö on hinnaltaan realistinen, mutta vaatii käyttäjältä jatkuvaa hinnan seuraamista ja kulutuksen säätelyä. Älykkäällä nykytekniikalla säätely on mahdollista tietoverkkojen tai taivaskanavien välityksellä, niillä kulutusta voidaan ohjata halvempiin tunteihin, Strandman toteaa.
Oma tuotanto takaa hintavakauden
Hallitusohjelmassa velvoitetaan sähköverkonhaltija asentamaan edellä mainittu tekniikka etäohjauksella sähkölämmitteisiin kiinteistöihin ja kuluttajien käyttöön.
– Ylisuuret voitot, joita on kerätty kuluttajahinnoista tulisi verotuksen kautta tai asiakashyvityksinä palauttaa asiakkaille. Tärkeintä kuitenkin on, että sähköä on riittävästi markkinoilla ja oma tuotanto kasvaa 100 prosenttiin tarpeesta, se takaa hintojen vakauden, Strandman sanoo.
Lisäksi hallitusohjelmassa vahvistetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivaltaa muutoksenhaussa Energiaviraston valvontamallia koskevassa päätöksessä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jaana Strandman sähkömarkkinamalli sähkölaskut liikevoitto pörssisähkö omavaraisuus sähköyhtiöt energiantuotanto kuluttajat sähkön hinta Yritykset Kunnat Huoltovarmuus kansalaisaloite
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei

Sinivalkoinen siirtymä alentaa sähkön hintaa ja turvaa huoltovarmuuden kotimaassa

Yle: Suomalaisten taskuista jopa 5 miljardia euroa ylimääräistä energiayhtiöille – perussuomalaiset vaatii laajoja toimia sähkön hinnan alentamiseksi

Purra: Suomen ajettava sähkönmarkkinoiden hinnanmuodostuksen uusimista ennen kuin on taas myöhäistä – ”Yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella”

Garedew: Kohtuuhintaisen sähkön tulisi olla kansalaisoikeus

Ronkainen: Suomessa huolehdittava sähkön riittävyydestä ja hintojen kohtuullisuudesta

Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa

Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








