
”Walk in” -mielenterveyspalveluihin ilman ajanvarausta – rahoitushaku avattu
Yhdistykset ja järjestöt voivat nyt hakea valtionavustusta matalan kynnyksen mielenterveysavun järjestämiseen.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kaikkien ikäryhmien mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet reippaasti. Kyseessä on merkittävä kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen pulma. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan tilannetta voi kutsua jopa mielenterveyskriisiksi, jonka juurisyihin on nyt puututtava.
Mielenterveyden ongelmat vievät yhteisiä varojamme 11 miljardia euroa vuodessa. Poissaolot töistä ovat merkittäviä, ja jopa 55 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden haasteiden vuoksi. Kolmannes nuorista kokee, että työnteko on liian raskasta.
Jaana Strandmanin mielestä Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa tähän. Hänen mielestään on tullut aika herätä tähän ongelmaan yksissä tuumin ja puuttua tiukasti sen juurisyihin.
– Hallitus on käynnistänyt terveyden ja hyvinvoinnin ohjelman. Tähän vuosittainen satsaus on 35 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueiden toimintaa tuetaan myös kansanterveysohjelman täytäntöönpanolla. Mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa jatketaan. Lasten ja nuorten terapiatakuu on aloitettu, Strandman kertoo.
– Neuropsykiatrisista haasteista kärsiville lapsille ja nuorille hallitus on osoittanut vammaispalvelulain siirron myötä reilun 20 miljoonan euron satsauksen. Psykoterapiakoulutusta tehostetaan ja uudistetaan. Tutkimuksessa on todettu kustannusten vähenevän 20 prosenttia, jos ihminen saa tarpeeksi aikaisin psykoterapiaa.
Hyvinvointialueiden merkittävää yhteistyötä sekä järjestöjen että yhdistyksien kanssa pitää korostaa. Yhdyspintatyö oppilashuoltotyössä erityisesti tiedonsiirrossa koulujen ja oppilaitosten kanssa on saatava lainsäädännöllisesti kuntoon. Tämä ennaltaehkäisee ja myös nopeuttaa lasten ja nuorten asioihin puuttumista.
– Ennaltaehkäiseviä konkreettisia toimia tulee tehdä matalalla kynnyksellä perheiden palveluissa, nuorisotyössä, työterveydessä, lastensuojelussa ja omaishoitajien kanssa. Haluan korostaa perheiden tilannetta ja vanhemmuuden tukemista jo neuvolasta ja perhesuunnittelusta lähtien.
– Olemme tässä maassa käyttäneet lähes miljardin erilaisiin mielenterveyttä edistäviin hankkeisiin. Hankkeiden vaikuttavuus on jäänyt pimentoon. Hankehärdelli tulee lopettaa ja keskittyä arjen ammattilaisten tukemiseen ennaltaehkäisevässä työssä. Mielenterveyspalvelujen vaikuttavuutta tulee arvioida ja kohdistaa tutkimusta erityisesti hoitoprosesseihin. Ihminen tulee kohdata kokonaisuutena hänen arjessaan, Strandman vaatii.
Strandmanin mukaan tarvitaan poikkihallinnollista koordinaatio-ohjausryhmää. Kumppanuutta järjestöjen ja yhdistysten kanssa tulee toteuttaa moniammatillisesti ja tehokkaasti.
– Mielenterveysongelmien syyt tulee selvittää ja tunnustaa yhteiskunnassamme, jotta päästään puuttumaan konkreettisin toimin juurisyihin. Haluan nostaa esille, että kaikkea ei ratkaista rahalla vaan tarvitsemme muutoksia toimintatapoihin ja toimintakulttuuriimme kohdata erilaisista mielenterveyden haasteista kärsivät ihmiset. Syyt voivat olla perheissä, yksinäisyydessä, johtamisessa tai päihteiden käytössä. Näihin haasteisiin puutumme nyt, jotta Suomemme on edelleen maailman onnellisin kansa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Yhdistykset ja järjestöt voivat nyt hakea valtionavustusta matalan kynnyksen mielenterveysavun järjestämiseen.

Lasten ja nuorten tarpeet on otettu laajasti huomioon hallituksen vuoden 2025 talousarvioesityksessä. Talousarviota koskevassa keskustelussa perussuomalaiset painottivat vahvasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitystä. Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Pia Sillanpää nosti puheessaan esiin vakavasti oireilevat nuoret, joiden kuntouttavan palvelun perustamiseen hallitus tekee 2,5 miljoonan euron lisäyksen.

Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.

Kotimaisen ruuantuotannon, hyvien huoltoyhteyksien, saavutettavuuden, laajojen raaka-ainevarastojen sekä toimivan energianjakelun on oltava Suomessa kunnossa varauduttaessa mahdollisiin kriisiaikoihin. Näiden materialististen asioiden varjoon jää kansalaisten henkinen kriisinkestävyys, joka perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä onkin monimutkaisempi ja haastavampi asia mitattavaksi.

Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää