

Strandman: Uimataito on jokaisen suomalaisen perustaito
Suomi on tuhansien järvien maa. Vedet ympäröivät meitä kaikkialla ja lämmin kesä vie meidät uimaan. - Uimataito on kansalaistaito, joka tulee jokaisen hallita, jotta vesillä ja vesistöjen läheisyydessä liikkuminen on turvallista. Jatkossa koulujen uimaopetukseen tuleekin panostaa selvästi enemmän, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.
Uimataito on tärkeä jokaiselle kansalaiselle, mutta uimataidon merkitys ei vielä näy riittävän vahvasti perusopetuksen toteutuksessa.
– Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia uimaan – riippumatta siitä, missä hän asuu tai millaisessa perheessä kasvaa, kansanedustaja Jaana Strandman sanoo.
Vaikka uimataito on osa opetussuunnitelmaa, sen opettamiseen varatut resurssit ja aika eivät riitä takaamaan, että kaikki lapset oppivat uimaan alakoulun aikana. Tämä on vakava puute lasten ja nuorten turvallisuuden näkökulmasta. Tänäkin kesänä pienten lasten läheltä piti -tilanteita on ollut useita.
Valvonta ja vastuu yhdessä koululla ja vanhemmilla
Pohjoismainen uimataidon määritelmä ja perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää, että oppilas osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään, viimeistään kuudennen luokan loppuun mennessä. Käytännössä kuitenkin moni koulu järjestää vain muutamia uintikertoja vuodessa ja jokaisen oppilaan uimataidon varmistuminen jää hataraksi.
– Valvonta ja vastuu lapsen uimataidosta tulee olla yhdessä koululla ja vanhemmilla. Säännölliset ja ympärivuotiset uimassa käynnit ylläpitävät uimataitoa ja kehittävät vedessä liikkumista, Strandman sanoo.
– On tullut aika ottaa uimataito vakavasti osana perusopetuksen tasa-arvoista toteuttamista. Myös varhaiskasvatuksessa voidaan järjestää alkeisuimaopetusta.
Selkeämmät ohjeistukset koulujen uimaopetukseen
Strandmanin mukaan jatkossa koulujen uimaopetukseen tulee panostaa selvästi enemmän.
-Tarvitsemme selkeät valtakunnalliset ohjeistukset ja määräykset sekä vastuutuksen opetuksen toteuttamiseen – ja lisäksi tarvitaan resursseja, joilla jokainen Suomen kunta ja koulu voi tarjota Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton suosituksien mukaisen määrän eli vähintään kuusi tuntia uintikertoja lukuvuodessa.
-Lisäksi tarvitaan seurantaa – eli ei vain todeta, että “uimaopetus on annettu”, vaan myös varmistetaan, että tavoite saavutetaan. Elokuussa koulujen alkaessa on vielä usein lämpimät säät toteuttaa uimaopetusta järvessä. Uimaopetukseen yläkouluissa tulee kuulua myös vedestä pelastautuminen.

PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto uimataito Jaana Strandman perustaidot liikunta Uimaopetus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Muslimityttöjen uiminen on tulkintakysymys – tataaritytöt voivat uida tavalliseen tapaan muiden lasten kanssa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








