

LEHTIKUVA
Strandman vaatii käteisen säilyttämistä maksuvälineenä
Yhä useammassa kaupassa tai palvelutilanteessa käteistä ei enää oteta vastaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää kehitystä huolestuttavana. Strandmanin mukaan käteinen raha ei ole pelkkä maksuväline, vaan tärkeä osa huoltovarmuutta, yksilön oikeuksia ja maksamisen yhdenvertaisuutta.
Jos sähköverkko, maksujärjestelmät tai internetyhteydet pettävät esimerkiksi luonnonkatastrofin tai digitaalisen hyökkäyksen takia, saattavat kortti tai mobiilisovellus menettää toimintakykynsä.
Tällöin ainoastaan käteinen takaa sen, että ihminen pystyy hankkimaan ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Se toimii myös tilanteissa, joissa puhelin on käyttökelvoton.
– Lisäksi käteinen on monelle paras valinta arjessa. Esimerkiksi ikäihmiset, digitaalisia palveluita välttelevät ja pienituloiset eivät voi olla täysin riippuvaisia kortti- tai mobiilisovelluspohjaisesta maksamisesta. Maksujärjestelmien muutosten keskellä on väärin sulkea pois ne, joilla ei ole edellytyksiä tai mahdollisuuksia käyttää digitaalisia maksutapoja, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Käteinen on perusoikeus
Strandman vaatii Suomea turvaamaan käteisen säilyminen käytössä koko maassa. Yrityksille käteisen käytöstä aiheutuu lisäkustannuksia muun muassa pankkipalvelumaksujen, laskennan ja rahahuollon kautta. Ne tulisi huomioida esimerkiksi verovähennyksinä yrityksille käteisen käytön kuluista.
Pankkien ja viranomaisten vastuulla on huolehtia siitä, että automaattiverkostot toimivat, käteisnostot ovat mahdollisia ja palveluita voi maksaa ilman kortteja tai sovelluksia.
– Näin taataan, että arjen välttämättömät maksutilanteet hoituvat kaikissa olosuhteissa. Suomen Pankki on linjannut, että käteinen säilyy suomalaisten arjessa. Vaikka käteinen on vähenemässä sähköisen maksamisen yleistymisen myötä, Suomen Pankki suosittelee pitämään pienen määrän käteistä kotona osana normaalia varautumista.
– Käteisen säilyminen maksuvaihtoehtona on myös osa toimivaa yhteiskuntaa ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. Se on perusoikeus ja varautumisen ydin, Strandman paaluttaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yksilön oikeudet internet-yhteydet maksujärjestelmä Jaana Strandman sähköverkot maksuvälineet varautuminen Käteinen perusoikeudet Suomen Pankki Yhdenvertaisuus Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen: Miten maksetaan polttoaineet, jos tietoliikenne yhteydet eivät toimi?

Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa

Reijonen huolissaan tankkauspaikkojen automatisoitumisesta – Saarikon vastaus: Sopimusvapaus ei tarkoita käteisen vastaanottopakkoa

Mäenpää puhui käteisen rahan puolesta: Tärkeä maksutapa kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden kannalta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








