LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa, että koulujen turvallisuuskäytännöt vaihtelevat liikaa ja yhteinen mittaristo puuttuu. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee kansallisen kriteeristön, jonka avulla koulut ja kunnat voivat arvioida ja kehittää turvallisuuttaan systemaattisesti.
Koulujen toimintakulttuuri on keskeinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Turvallinen ja hyvinvoiva kouluympäristö rakennetaan arjen teoilla, luottamuksella ja yhteisellä vastuulla. Pienillä teoilla on suuri vaikutus kokonaisuudessa, uskoo perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Jaana Strandman.
– Jokapäiväiset kohtaamiset, selkeät pelisäännöt ja aito vuorovaikutus luovat perustan turvalliselle oppimisympäristölle. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli tämän ilmapiirin rakentamisessa – niin oppilailla, opettajilla kuin huoltajillakin. Kodin ja koulun välisen sillan tulee olla tukeva ja vanhempien tiiviisti mukana lapsen ja nuoren kasvussa.
Rehtori-kansanedustaja Strandmanin mukaan koulu on rehtorinsa näköinen. Opetushenkilöstö tarvitsee tukea ja koulutusta lainsäädännön tuntemuksessa.
– Tällä hetkellä monilta puuttuu riittävä tieto oikeuksista ja velvollisuuksista, mikä heikentää mahdollisuuksia toimia johdonmukaisesti ja turvallisesti. Samalla on tärkeää palauttaa opettajille selkeä auktoriteetti, joka mahdollistaa turvallisen ja oppimista tukevan ilmapiirin ylläpitämisen. Tässä opettajankoulutuksella on merkittävä rooli.
– Nuorten opettajien tulee saada harjoitusta erilaisten vanhempien ja kodin haasteiden kohtaamiseen. Opettajan työtä tehdään persoonalla, ja tämän vahvistamisen tulee olla opettajankoulutuksen yksi tärkeimmistä teemoista, Strandman painottaa.
Strandmanin mielestä koulujen turvallisuustyö kaipaa selkeitä ja valtakunnallisesti yhtenäisiä kriteereitä.
– Tällä hetkellä koulujen turvallisuuskäytännöt vaihtelevat suuresti eikä yhteistä mittaristoa turvallisuuden tason arviointiin ole. Strandman painottaa, että tarvitsemme kansallisen kriteeristön, jonka avulla koulut ja kunnat voivat yhdessä arvioida ja kehittää turvallisuuttaan systemaattisesti.
– Digitaalinen turvallisuus on olennainen osa nykypäivän koulumaailmaa. Oppilaiden ja henkilöstön tietoturvataidot sekä teknologian turvallinen käyttö on varmistettava osana koulun arkea. Kyberturvallisuus on myös kasvatuksellinen haaste. Koulujen turvallisuus on yhteiskunnan tulevaisuustyötä. Kun rakennamme turvallisia ja hyvinvoivia oppimisympäristöjä, rakennamme samalla vahvempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tämä työ vaatii yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea tahtoa toimia lasten ja nuorten parhaaksi, Strandman toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Islam on Suomen alakouluissa toiseksi suurin uskonto. Yhä useampi alakoululainen opiskelee katsomusaineenaan islamia. Uudellamaalla lähes joka kymmenennen alakoululaisen katsomusaine on islam. Vuodesta 1990 lähtien muslimien määrä Suomessa on 160-kertaistunut.
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?
Espoo kaavailee kieltenopetuksen valinnanvapauden kaventamista peruskouluissa. Espoon valtuutettu, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos paheksuu suunnitelmaa. - Kielten opetuksen peukaloinnin sijaan Espoon tulisi laittaa loppu holtittomalle maahanmuuttoon perustuvalle väestönkasvulle, Grönroos sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan suomalaisen koulun kriisistä, jonka taustalla on useita virheellisiä ratkaisuja. Purra kehottaa yleisesti korjauksena vaatimustason nostamista ylöspäin sekä peruuttamista takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja hyvän pohjan erilaisille jatko-opinnoille ja elämälle.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että suomalaisessa koulujärjestelmässä on aika peruuttaa takaisin vanhaan kouluun, joka tarjosi hyvää oppimista, hyviä tuloksia ja pohjan erilaisille jatko-opinnoille. - Rahalla tätä ei ensisijaisesti korjata. Rahan lisääminen on turhaa, jos perustavanlaatuisia korjaustoimia ei tehdä, Purra kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
