

SU-haastattelussa AfD:n Marc Bernhard: Toivon, että oikeistokonservatiiviset puolueet kuten perussuomalaiset ja AfD ovat vähintään toiseksi suurin fraktio EU-parlamentissa
Suomen Uutiset tapaa Alternative für Deutschland (Vaihtoehto Saksalle) -puolueen liittopäiväedustaja Marc Bernhardin hänen kotonaan Karlsruhessa Etelä-Saksassa. Ehdotamme kuvan ottamista keväisellä pihaterassilla. “Kuvataan mielummin sisällä”, 47-vuotias Bernhard pyytää. “Ettei taloa tunnista kuvasta. Tiedättehän, AfD-poliitikkojen koteihin on tehty iskuja…”
SU: Milloin teitä viimeksi nimitettiin rasistiksi tai natsiksi?
Marc Bernhard: (Naurahtaa) Berliinissä valtiopäivillä loukkaava nimittely on lähes päivittäistä. Virallisissa yhteyksissä meidät on vasemmiston ja vihreiden taholta aika lailla suljettu ulkopuolelle. Epävirallisesti myös muiden puolueiden edustajat ovat kanssamme tekemisissä ongelmitta. Toisinaan jopa kuulen yksityisesti miten he ilmaisevat tukea meidän esityksillemme vaikka julkisuudessa torjuvat ne. Kadulla saan kulkea aika rauhassa.
Dieselautojen omistajia sekä Saksassa että Suomessa huolettaa, että auton jälleenmyyntiarvo on laskenut ja ajokiellot uhkaavat.
Kyse on ideologisesta taistelusta autoilua ja polttomoottoria vastaan. Ilmansuodattimien ansiosta moderni dieselmoottori on erittäin vähäpäästöinen. Ajokiellot ovat mielivaltaisia. Vihreiden hallitsemassa Stuttgartissa asetettiin ajokielto, kristillisten Münchenissä se torjuttiin, vaikka typpidioksidipäästöt kaupungeissa ovat samaa tasoa.
Yhdysvalloissa presidentti Trump on ottanut kovat keinot käyttöön puolustaessaan USA:n etuja Kiinaa vastaan.
Myös Euroopan pitäisi turvata avainteollisuutensa asemia ja edellyttää tasapuolisia kauppaehtoja. Ulkomaiset sijoittajat saavat kiinalaisten lakien mukaan omistaa kiinalaisyhtiöistä vain vähemmistön. Samaan aikaan Kiina ostaa jatkuvasti kokonaisia eurooppalaisia yhtiöitä ja tehtaita. Kiinan hiilidioksidipäästöt saavat Pariisin sopimuksen mukaan nousta vuoteen 2030 saakka.
Näettekö että Saksalla on myös mahdollisuuksia ympäristöystävällisten sähköautojen yleistyessä?
Sähköauto ei ole ympäristöystävällinen. Litiumkaivokset tuottavat valtavia ympäristöhaittoja ja päästöjä. Saksan autoteollisuuden vahvuus on polttomoottori, olemme siinä maailman parhaita. Sähköauto on teknologialtaan ratkaisevasti yksinkertaisempi ja se voidaan rakentaa myös matalapalkkamaissa. Siirtymä sähköautoihin tulee vähentämään työpaikkoja Saksassa. Volkswagen on jo ilmoittanut 8000 työpaikan leikkauksista ja Daimlerilla on hiilivapaiden tuotantolaitosten myötä sama suunta.
“Wir schaffen das” (suom: me selviämme siitä) Angela Merkel lausui 2015 siirtolaiskriisin alussa. Miten Saksa selvisi kriisistä?
Saksa ei ole vieläkään selvinnyt vuoden 2015 kriisistä vaan humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa liittovaltiolle kymmenien miljardien kustannukset vuosittain. Pakolaisvirta on pienentynyt huippuvuodesta mutta perheenyhdistämiset huomioiden Saksaan tulee vajaat 400 tuhatta humanitääristä siirtolaista vuodessa. Siis yhtä paljon vuodessa kuin koko Balkanin sodan aikana 1990-luvulla pakeni Saksaan!
Vaikka unohtaisimme kulttuuriset ongelmat, sisäisen turvattomuuden, rikokset, raiskaukset, murhat ja betoniporsaat joulumarkkinoilla, ratkaisematta on, mihin nämä kaikki ihmiset majoitetaan.
Rajavalvontaa pitäisi mielestänne tehostaa?
Esimerkiksi Baijerissa on noin 70 rajatarkistuspistettä, mutta vain kolme niistä on ylipäätään käytössä. Jos rajatarkastuksessa sanoo että passi on hävinnyt ja että tarvitsee turvapaikan (asyl), tarjotaan bussikyyti vastaanottokeskukseen.
Miten Saksan päätös luopua ydinvoimasta etenee?
Tässä kotini lähellä Saksan Philippsburgissa on eräs Euroopan turvallisimmista ja nykyaikaisimmista ydinvoimalaitoksista. Kun se ajetaan alas korvaava sähkö tullaan tuomaan toiselta puolelta Rein-jokea Ranskan vanhimmasta ja turvattomimmasta ydinvoimalasta Fessenheimista. Mitä järkeä tässä on?
Miten näette yhteistyön Saksan ja Suomen välillä?
Näen Saksan ja Suomen suhteet erittäin ongelmattomina. Toivon, että EU-vaalien jälkeen oikeistokonservatiiviset puolueet kuten perussuomalaiset ja AfD ovat vähintään toiseksi suurin fraktio EU-parlamentissa, ja että pirstaloitumisen sijaan järjestäydymme yhteistyöhön.
Marc Bernhard (s. 1972), tietoja:
– AfD:n liittopäiväedustaja vuodesta 2017
– Koulutus: asianajaja, MBA
– Aiempi ammatti: kansainvälisen it-yhtiön toimitusjohtaja
– Perhe: eronnut, kaksi lasta
– Kotipaikka: Karlsruhe
Teemu Kemppainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan sisäministeri mustamaalasi AfD:tä ministeriön verkkosivuilla – Karlsruhen tuomarit tyrmäsivät teon
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








