PS ARKISTO
Hallitus tekee historiallisesti merkittävän päätöksen suurpetopolitiikassa. Suden ympärivuotinen rauhoitus poistuu ja kannanhoidollinen metsästys alkaa jo 1.1.2026. Päätös vastaa metsästäjien ja maaseudun pitkäaikaiseen vaatimukseen.
Suomalaiset ovat odottaneet tätä vuosia. Selvitysten pyörittely ja loputtomat valituskierteet väistyvät, ja järkevä kannanhallinta palaa osaksi suomalaista susipolitiikkaa, toteaa kansanedustaja ja metsästäjä Ari Koponen.
Koposen mukaan uudistus on välttämätön susikannan kasvun ja lisääntyneen turvattomuuden vuoksi. Koponen suuntaa terävän kritiikin keskustan toimintaan aiemmilla hallituskausilla.
– Keskusta johti maa- ja metsätalousministeriötä kaksi kautta ja tuloksena oli nolla merkittävää ratkaisua. He puhuivat itsestään maaseudun äänenä, mutta käytännössä kumarsivat vihervasemmistolle ja antoivat suurpetopolitiikan valua käsistään, Koponen kritisoi.
Koposen mukaan keskustan linja oli epäjohdonmukainen, ja he ovat olleet haluttomia puolustamaan metsästäjien ja maaseudun etua.
– Keskusta toimi vallassa ollessa kuin lammaslauma. Nyt nähdään, miten käy, kun politiikka tehdään oikeasti maaseudun ehdoilla. Asioita alkaa tapahtua, Koponen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sudet liikkuvat yhä useammin laumoissa. Ne liikkuvat lähellä asutusta sekä tuotanto- ja kotieläimiä. Susikanta on vahvistunut ja sekin herättää pelkoa ihmisissä. Eduskuntaan tuotu hallituksen esitys poistaisi suden ympärivuotisen rauhoituksen. Lähetekeskustelu asiasta jatkui tiistaina eduskunnan lisäksi A-studiossa.
Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta niiden määrän on oltava sellainen, ettei se rajoita ihmisten, kotieläinten eikä metsästyskoirien elämää ja turvallisuutta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Perussuomalaisten voimakkaasti ajama suurpetopolitiikka tähtää kestävään sudenmetsästykseen. Jatkossa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on toteutettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Perussuomalaisten pitkäaikainen poliittinen tavoite on viimein toteutumassa, kun suurpetojen, kuten suden ja karhun, kannanhoidollinen metsästys tullaan viimein mahdollistamaan. Hallituksen esityksessä otetaan huomioon kansalaisten, erityisesti maaseudun asukkaiden, huolenaiheet ja tarpeet.
Ruotsin mallin mukainen alueellinen tarkastelu mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää suurpetotyöryhmän esityksiä tärkeänä askeleena turvallisemman ja elinvoimaisemman maaseudun puolesta.
Hallitus on saattamassa EU:n hyväksymän suden liitesiirron kansalliseen lainsäädäntöön vielä kuluvana syksynä. Suden tiukka suojelustatus muutetaan siten myös Suomessa, minkä myötä yli kymmenen vuotta jäissä ollut kannanhoidollinen sudenmetsästys voidaan jälleen aloittaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää susipolitiikan suunnanmuutosta Euroopan unionissa ja Suomessa erittäin hyvänä asiana. Aittakummun mielestä Suomessa on tehtävä ripeästi kaikki mahdollinen susikannan tehokkaamman sääntelyn mahdollistamiseksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
