

LEHTIKUVA
Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius: ”Venäjän sisäiset yhteenotot ovat spekulaatiota – mutta maan tulevaisuutta on pitkällä tähtäimellä vaikea ennustaa”
Venäjä on Suomen suurin turvallisuusuhka ja supon uusi päällikkö on Venäjän asiantuntija. Keskeistä tulevaisuudessa on se, millaisiin asetelmiin Venäjän hyökkäyssota päättyy Ukrainassa. Eli sallitaanko valtion käyttää sotilaallista voimaa toista vastaan saavuttaakseen poliittiset päämääränsä. Lopputulema heijastuu myös Suomeen.
Suojelupoliisin päällikkönä juuri aloittanut Juha Martelius on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori ja väitellyt Venäjän sotilaspolitiikasta. Töissä hän on ollut yliopistomaailmassa sekä pitkään puolustusministeriössä. Tie on vienyt YK:n sotarikostuomioistuimeenkin ja vielä ministerin erityisavustajaksi ynnä valtiosihteeriksi.
– Olen aina ollut siviilivirkamies, Martelius kuittaa.
Hän on perussuomalaisten jäsen.
– Ei se näy sen enempää kuin muillakaan, ja suojelupoliisin päälliköillä se ei näy lainkaan. Kun tässä on ollut lähellä poliittista päätöksentekoa niin uskon, että se auttaa myös sen ymmärtämiseen, minkälaista tietoa päätöksenteossa tarvitaan – ja suojelupoliisin yksi keskeinen tehtävä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Kehityskulkujen selvittäminen olennaista
Venäjä on de facto Suomen suurin turvallisuusuhka. Siten on loogista, että uusi päällikkö on itänaapurin erityisasiantuntija. Dosentti Arto Luukkasen uudessa kirjassaan esittämää näkemystä Venäjän orastavasta sisällissodasta Martelius pitää ”spekulaationa, mutta Venäjän tulevaisuutta on pitkällä tähtäimellä vaikeaa ennustaa.”
Suojelupoliisin arvion mukaan lähitulevaisuudessa Venäjän hallinnon asema on vakaa.
Marteliuksen mielestä lienee selvää, että kamppailu vallasta on kuitenkin tuloillaan. Venäjä ei ole demokratia, jossa käytäisiin vaalit ja jossa sitten eri puolueiden ehdokkaat kilpailisivat kansan suosiosta, vaan ”johtajat valitaan vähän toisella tavalla. Tai valitsevat keskuudestaan, miten se sitten meneekin”.
– Pyrimme analysoimaan ja tuottamaan tietoa riittävän ajoissa, jotta sitten pystytään reagoimaan joko poliittisen päätöksenteon tasolla tai sitten viranomaistasolla, mistä nyt kulloinkin on kyse.
Sääntöpohjainen järjestelmä horjuu
Venäjän tulevaisuutta on äärimmäisen vaikea määrittää. Keskeistä on se, mitä tapahtuu Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa. Kokeeko Venäjä voittaneensa vai hävinneensä, sitten kun sotilaalliset operaatiot joskus loppuvat.
– Iso kysymys on, legitimoidaanko jollain lailla kansainvälisessä järjestelmässä nyt se, että joku valtio voi sotilaallista voimaa käyttäen saavuttaa sellaisia poliittisia tavoitteita, joihin Venäjä pyrkii.
– Tämä toki sitten vaikuttaa meihinkin vähintäänkin heijastevaikutuksena. Eli miten tällaista kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää pystytään pitämään yllä ja mikä sen arvo on – ja mitä ollaan valmiita tekemään sen tukemiseksi.
”Voiko ihmisen mieli muuttua tällä tavalla”
Venäjältä kuuluu nyt äärimmäisen uhkaavaa puhetta ja länsimaiselta kannalta katsottuna täysin käsittämättömiä ja harhaisia lausuntoja. ”Tuhannen taalan kysymys” onkin, kuka sitten Venäjällä oikeasti on mitäkin mieltä.
– Kuulemme Dmitri Peskovista lähtien Venäjän johtajista – Dmitri Medvedev on toinen tällainen – jonka narratiivi on – voisin kuvitella – useimpien suomalaisten korviin täysin käsittämätön. Sitä on vaikea ymmärtää, voiko todellakin ihmisen mieli muuttua tällä tavalla.
Osin kyse on tietysti siitäkin, että eliitti pyrkii säilyttämään oman valta-asemansa. Kyse on yksinkertaisesti Vladimir Putinin suosiosta. Diktaattorin myötämielisyys pitää ihmiset niillä sijoillaan, joilla he ovat tottuneet yltäkylläisesti olemaan.
– Omaisuus on myös monelle hyvin tärkeä. Kyllähän näistä oligarkeista sellaiset henkilöt, jotka valta-asemansa ovat säilyttäneet, eivät missään nimessä ole Putinin politiikasta toista mieltä, koska heillä on liikaa menetettävää siinä.
Yhteiskunnan muutos näkyy suurissa kaupungeissa
Maailman murrosaika näkyy Suomessa myös muutoksena valtakunnan väestössä. Viime vuonna ulkomailta muutti Suomeen 70 000 ihmistä, kuoli 60 000 kantasuomalaista ja syntyvyys oli heikointa henkilömuistiin. Alkeismatematiikallakin lienee selvää, mihin suuntaan maa on menossa.
– Suojelupoliisille tässä tilanteessa on olennaista se, miten se vaikuttaa ja millaisia heijastevaikutuksia sillä on yhteiskuntaan noin laajemminkin. Yhteiskunnan muutos tapahtuu suurissa kaupungeissa ja silloin puhumme ensisijaisesti Helsingistä, Turusta ja Tampereesta.
– Tässäkin yhteydessä poliisi näkee sen rikollisuuden kautta ja muut viranomaiset oman toimialansa kautta. Me katsomme sitä radikalisoitumisen ja yhteiskunnan vakauden kannalta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteiskunnan vakaus yheiskunnan muutos kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä YK:n sotarikostuomioistuin legitimointi Venäjän tulevaisuus Juha Martelius Venäjän hyökkäyssota Dmitri Peskov Dmitri Medvedev oligarkit Ukrainan sota sisällissota Radikalisoituminen Supo Suojelupoliisi Arto Luukkanen Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsinkiläismoskeijan johtaja uskoo muslimiväestön räjähdysmäiseen kasvuun ja kantaväestön romahdukseen Suomessa: ”Täällä vaan mies miehen kanssa, nainen naisen kanssa”

Norjan Supo: Venäjältä tulleiden turvapaikanhakijoiden joukossa on ollut vakoilijoita

Uhka välineellistetyn maahantulon uudelleen käynnistymisestä on edelleen todennäköinen – ”Kyseessä on pitkäkestoinen tilanne”

Dosentti Arto Luukkanen: Venäjän suurvaltahaaveet luhistuvat sisällissotaan

Valtiovarainministeri Purra: Pidämme tärkeänä, että IMF ja Maailmanpankki jatkavat Ukrainan tukemista

Suomen aloite turvallisuus- ja puolustusalojen rahoituksesta läpi EU:ssa

Putinin asiamiehet Brysselissä paljastettava – Ruohonen-Lerner vaatii ennen eurovaaleja julkiseksi tietoa siitä, ketkä ehdokkaista ovat saaneet venäläistä rahaa

Niemen ratkaisut Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen: Reservi, Nato ja yhteistyö Yhdysvaltain kanssa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








