

LEHTIKUVA
Suomalainen päätöksenteko likimain halvaantunut – riiteleekö hallitus?
Maaliskuu 2022 oli ensimmäinen kokonainen kuukausi, joka on vietetty Venäjän sotatoimissa Ukrainaa vastaan. Tämän kriisin keskellä talous oireilee. Eduskunnan toimintaa katsoessa kaikki vaikuttaisi olevan erinomaisella tolalla. Tarkastellaan asiaa eduskunnan talousvaliokunnan toiminnan osalta.
Euroalueen inflaatioluvut nousivat kaikkien aikojen ennätyksestä uuteen kaikkien aikojen ennätykseen maaliskuun aikana. Näin kertoo EU:n tilastoviranomainen Eurostat ennakkokatsauksessaan. Inflaatio on jo 7,5 prosentissa.
Palkkojen ostovoima rapistuu. Maatalous ja kuljetusala ovat kriisissä. Julkista terveydenhuoltoa alleviivaava hallitus ihmettelee terveydenhoitoalan lakkoilua. Opettajatkin pohtivat lakkoa. Isänmaan puolustuskin tarvitsee riittävät resurssit. Maanviljelijöillä on erittäin tukalat taloudelliset oltavat.
Voisi siis olettaa, että tässä tilanteessa eduskunnan talousvaliokunnassa painetaan pitkiä päiviä hiki hatussa ja tulitikut pitämässä silmäluomia auki? Suoritetaan ratsia.
Hallitus kuin jänis ajovaloissa
Eduskunnan talousvaliokunta sai maaliskuussa valmiiksi kaksi mietintöä. Lisäksi talousvaliokunta laati kuukauden aikana kuusi lausuntoa muille valiokunnille.
Kahden viimeisimmän viikon (viikot 12-13) aikana eduskunnan talousvaliokunnan mietintömäärä putosi nollaan, sillä maaliskuun julkaistut mietinnöt ovat kumpikin saatu valmiiksi 2.3. Kahden viimeisimmän viikon aikana talousvaliokunta on laatinut neljä mietintöä.
Mietintöjen lukumäärä viime viikkojen ajalta kertoo, ettei maamme taloutta pohtivat kansanedustajat ole ainakaan turhan ylikuormittuneita. Kahvi, tulitikut ja hattuarsenaliini ovat vaihtuneet vaakatasossa tehtävän peukaloiden keskinäisen liikeratojen tutkimiseen.
Talousvaliokunnan tuorein viikkosuunnitelma (4.-10.4.) kertoo, että valiokunta käsittelee ensisijaisesti peukaloiden liikerataa, toissijaisesti EU:sta tulevia asioita ja hyvin olemattomalla painoarvolla hallituksen esityksiä.
Viikkosuunnitelma voi muuttua pääsääntöisesti siitä syystä, että valiokunnan asiantuntijakuulemisten aikataulut täsmentyvät asiantuntijoiden omien aikataulujensa mukaan. Asiantuntijat eivät voi ottaa kantaa ennakoivasti, vaan se esitys tarvitaan ensin.
Joko ei osata tai ei haluta
Tekemättömyydelle on pääsääntöisesti kolme syytä. Ensimmäinen on tarpeen puute. Jos tarvetta kuitenkin on niin jäljelle jää kaksi syytä olla tekemättä juuri mitään: joko ei osata tehdä asialle mitään tai sille ei haluta tehdä mitään.
Ottaen huomioon jo aiemmin listatut talouden huolet on ilmeisen selvää, että taustalla tuskin on tarpeen puutteesta johtuva asioiden käsittelyn halvaus. Jäljelle jäävät taitamattomuus tai halukkuus.
Hallituksen taitamattomuus mitataan eduskunnassa välikysymysten kautta. Tähän asti istuvan hallituksen taitoon on riittävästi luottamusta. Hallituksen luottamusta on mitattu helmikuussa. Eduskunta totesi tuolloin hallituksen nauttivan edelleen eduskunnan luottamusta.
Tekemättömyyteen on tämän vuoksi vaikeaa edes nähdä mitään muuta syytä kuin haluttomuus. Ottaen kriisitila huomioon, haluttomuus toimia ja toteuttaa päätöksiä nostattaa kulmakarvoja. Toimettomuus tuskin on Suomen etu tässä tilanteessa.
Voisiko hallitus olla eripurainen?
Pohjatietojen jälkeen on lähdettävä arveluttaville jäille, sillä Suomen etua miettiessä nykytilanne tuskin on mielekäs. Jäljelle jäänyt Suomen etujen todennäköinen halvaannuttaminen johtuisi siis haluttomuudesta parantaa tilannetta.
Riikinkukkohallituksessa on tähän mennessä painottuneet vahva vihreys ja punaisen tummimmat sävyt. On ilmeisen helppoa nähdä hallituksen sisäisiä ristivetoja erityisesti vihreiden ja keskustapuolueen välillä. Puolueet ovat nyppineet toisiansa kannatusalhon iskiessä nimenomaan talouspuolella.
Se on tiedossa, että esimerkiksi maataloustuottajien ahdinko on todennäköisen suuri polttoaineiden maksaessa julmetusti. Eivät ne traktorit ja leikkuupuimurit liiku pyhällä hengellä. Eivätkä viljasadot kuivu ilman aktiivista kuivatusta. Navettoja pitää lämmittää, samoin maataloustuottajan omaa kotia. Lannoitteet maksavat.
On helppoa nähdä maakuntien keskustapuolueen ja vihreiden välinen tuska. Pitäisikö polttoaineverotusta laskea? Se toisi varmuudella helpotusta maatalouteen, mutta iskisi syvän epäonnistumisen leiman vihreiden hehkutukselle.
Vaihtoehtoiset toimenpiteet
Mitä jos me luopuisimme maataloudesta, mihin vihreät ilmeisesti pyrkivät? Olisimme ostoviljan ja -ruuan varassa. Eikö nimenomaan käsillä oleva kriisi kerro, että tällainen ajattelutapa saattaisi altistaa meidät todellisen katastrofin – nälänhädän – äärelle?
Huoltovarmuudesta tulisi pitää kiinni, vaikka se vähän maksaisikin. Saksa miettinee samaa ongelmaa tällä hetkellä. Maan kilpailukyvyn erinomaisuus on nojannut vuosikausia pitkälti huokeaan Venäjän energiaan ja talouden pinta on kallistunut Saksan eduksi. Yhteisvaluutan myötä kaikki eivät ole halunneet kilpailla Saksaa vastaan tulemalla yhtä riippuvaiseksi Venäjästä. Saksaa on ihailtu talouden onnistumisesta, mutta haitat taitavat nyt aktualisoitua.
Yhtäkkiä uskottavasta puolustuksestaan ja huoltovarmuudestaan kiinni pitäneet EU-valtiot ovatkin nyt niskan päällä. Olisi siten äärimmäisen eriskummallista, jos tässä maailman tilanteessa tasavaltamme hallitus alkaisi riidellä keskenään.
Riitelettekö te siellä hallituksessa vai miksi mitään ei tapahdu? Inflaatio syö palkat, huoltovarmuutemme on uhattuna ja jännitteet ovat kasvaneet. Ette te nyt vain voi yksinkertaisesti siellä istua käsienne päällä!
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimettomus energiariippuvuus kuljetusala sairaanhoito Talousvaliokunta Venäjä Inflaatio Huoltovarmuus Saksa Maatalous hallitus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Puolustuksen ja kotimaisen ruuantuotannon tukeminen on nyt täysin välttämätöntä – ”Elintärkeää turvata se, että kaupoista löytyy kotimaista ruokaa ja että tuottajat kykenevät toimimaan”

Ministeri Saarikko selittelee ja levittelee käsiään – Antikainen: Onko suomalaisten tingittävä elintasostaan, jotta vihreät pysyvät hallituksessa?

Perussuomalaisten Leena Meri esitti 1,3 miljardin kehitysapumenojen leikkaamista: ”Rahoja päätyy veroparatiiseihin” – keskustan kansanedustaja purskahti nauruun

Perussuomalaiset: Kiintiöpakolaisuus nollaan ja elintasosiirtolaisuuden kanavat tukittava, jotta resurssit riittävät ukrainalaisten auttamiseen

Reijonen: Hallitus puuhastelee ilmastotoimien kanssa – ”Meillä on ensisijaisesti hätätila ruuassa, energiassa ja polttoaineissa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








