Suomalaiset lapset vaarassa jäädä kielivähemmistöön monikulttuurisissa päiväkodeissa, PS:n Tavio nosti uhkakuvan esille – Kulttuuriministeri Li Anderssonilta hälläväliä-tyylinen vastaus

Kotimaisia kieliä puhuvat lapset uhkaavat jäädä vähemmistöasemaan suurten kaupunkien päiväkodeissa, ja Suomessa on jo nyt päiväkoteja joissa ei ole enää yhtään suomen kieltä puhuvaa lasta. Eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio peräänkuulutti hallitukselta toimia sen puolesta, jotta suomalaiset lapset eivät jäisi kieli- ja kulttuurivähemmistöön. Kulttuuriministeri Li Anderssonilta saatiin ylimielinen ja vähättelevä vastaus.

Maahanmuuton seurauksena suomalainen yhteiskunta muuttuu monikulttuuriseksi, ja muut kuin kotimaiset kielet valtaavat alaa yhteiskunnan yksiköissä ja organisaatioissa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on kiinnittänyt huomiota asiaan ja nosti sen esille eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina.

Ville Tavio julkaisi videon eduskuntakeskustelusta Facebook-sivuillaan (juttu jatkuu videoikkunan jälkeen):

Tavio peräänkuulutti hallitukselta toimia sen puolesta, jotta suomalaiset lapset eivät jäisi kieli- ja kulttuurivähemmistöön ja pyysi saada tietää, mitä hallitus aikoo asialle tehdä. Kulttuuriministeri Li Anderssonilta (vas) saatiin odotetun ylimielinen ja vähättelevä vastaus, jota voidaan pitää jopa törkeänä suomalaisia lapsia ja heidän perheitään kohtaan.

Suomessa on jo päiväkoteja joissa yksikään lapsi ei puhu suomea

Tavio pohjusti kysymystään huomauttamalla, että Suomessa alkaa isoissa kaupungeissa olla päiväkoteja, joissa jo suuri enemmistö on vieraskielisiä lapsia. Esimerkiksi Vantaan Koivukylässä 54 lapsen päiväkodissa puhutaan 27:ää eri kieltä, ja äidinkielenään suomea puhuvia koko päiväkodissa oli aiemmin vain kaksi kappaletta.

Tavio huomautti, että tutkijankin mukaan Suomessa on päiväkoteja, joissa ei ole enää yhtään suomenkielistä lasta.

-Tämähän vaikuttaa tietenkin siihen oppimisympäristöön, mikä siellä on, ja myös vieraskielisten on vaikea oppia suomen kieltä, koska siellä ei ole suomen kieltä puhuvia lapsia ja henkilökunnalla on vaikeuksia heidän kanssaan. Siis henkilökunnan näkökulmastahan työ kuormittuu ja vaikeutuu. Se on selvää.

-Ei ole perussuomalaisten mielestä oikein, että suomenkielinen lapsi uhkaa joutua omassa kotimaassaan päiväkotiin, jossa pääkielenä ei ole enää suomi. Kysynkin: mitä hallitus on tehnyt tai tekee, jottei suomalainen lapsi jää päiväkodissa kieli- ja kulttuurivähemmistöön, Tavion kysymys kuului.

Anderssonilta sivalluksia myös perheille

Kulttuuriministeri Anderssonin vastaus oli mallia ”hälläväliä” jossa vastausajasta suurin osa kului kaikkien jo tiedossa olevien asianhaarojen luettelemiseen. Mukaan mahtui myös muutama ylimielinen sivallus kotimaisia kieliä puhuvien lasten perheiden suuntaan.

Andersson vastasi Taviolle näin:

-Arvoisa puhemies! Tämä on Suomea nykypäivänä isoissa kaupungeissa. Meillä on paljon lapsia, joilla on erilaisia äidinkieliä, ja varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tämä on todellisuutta nykypäivänä ja tulee olemaan myöskin jatkossa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa opetuskieli on suomi tai ruotsi, ja totta kai on äärimmäisen tärkeätä, että saadaan mahdollisimman moni lapsi nimenomaan osallistumaan varhaiskasvatukseen, koska siellä luodaan sitä pohjaa myöhemmälle oppimiselle ja siellä kehitetään kaikkien lasten kielellisiä taitoja äidinkielestä riippumatta. Myöskin suomen kieltä äidinkielenään puhuville lapsille varhaiskasvatukseen osallistuminen on tästä syystä tärkeää.

-Sekin lakiuudistus, mikä tällä hallituskaudella on tehty, jolla on säädetty varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta, on äärimmäisen tärkeä tässä yhteydessä, koska siinä lähdetään siitä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa havaitaan oppimisen tuen tarpeita, sitä paremmin niihin pystytään puuttumaan.