Suomalaisrokotteiden kehittäminen etenee hitaasti – Koponen: ”Kuka muu meitä auttaa, jos emme me itse?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, miksi valtio ei rahoita suomalaisen koronarokotteen tutkimusta. Tällä hetkellä suomalaisia rokotetaan EU:n yhteishankinnan kautta ostetuilla rokotteilla ulkomaalaisilta suurilta lääkeyhtiöiltä, mutta suomalaiseen tutkimukseen ei rahoitusta heru.

Suomessa on kehitteillä kaksi koronarokotetta, joista etenkin nenäsumuterokote on osoittanut lupaavia tuloksia jo eläinkokeissa. Sumutetta päästään todennäköisesti kokeilemaan ihmisillä kesällä. Useat tutkijat ovat kertoneet, että paremmilla resursseilla kokeilut olisivat jo paljon pidemmällä. Ihmiskokeet edellyttävät kuitenkin huomattavaa rahoitusta, ja ilman rahoitusta tutkimuksen eteneminen on hidasta.

– Suomalaisen innovaation, nenäsumuterokotteen, on todettu antavan eläimillä huomattavasti tehokkaamman suojan koronavirukselta kuin perinteiset lihakseen pistettävät rokotteet. Injektoitavan rokotteen sijaan nenäsuihkeena annettava kerta-annos riittäisi suojaamaan koronavirustartunnalta, sanoo kansanedustaja Ari Koponen.

Sumutteen lisäksi Suomessa on kehitteillä myös toinen rokote, jonka pitäisi olla tehokas ja turvallisempi kuin nykyiset koronarokotteet. Uuden rokotteen on havaittu antavan suojaa koronatartunnalta eikä pelkästään viruksen aiheuttamalta taudilta. Tämä estäisi oireettomien henkilöiden välittämät koronatartunnat. Vasta ihmiskokeet kuitenkin näyttävät, miten eläinkokeiden ennustamat hyödyt toteutuvat. Rokote onkin jo valmis viimeisen vaiheen testaamiseen ihmiskokeilla.

Miksi valtio ei tue tärkeää hanketta?

Koposen mielestä on kummallista, että valtiolta ei tipu rahaa hankkeeseen, jonka luulisi olevan tällä hetkellä prioriteettilistan kärjessä. Sen sijaan rokotteet hankitaan ulkomailta ja rahat menevät ulkomaalaisten lääkeyhtiöiden taskuihin, kun rokotetta voitaisiin tuottaa myös kotimaisesti.

– Vaikka valtio on ollut kiinnostunut ja kannustanut rokotteen kehittämisessä, tämä ei näy rahoittamisen muodossa. Kotimainen rokote ja sen tuottaminen toisi suomalaisille työpaikkoja, huoltovarmuutta, verotuloja ja omavaraisuutta. On vaikea käsittää, miksei valtio halua tukea suomalaista innovaatiota, josta olisi suuri hyöty meille monella eri mittapuulla, Koponen ihmettelee.

Rokotteen tuottaminen Suomessa olisi myös verrattain edullista. Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan perustamassa Finvectorissa voitaisiin valmistaa koronarokotetta kotimaisesti koko Suomen väestölle ja tarvittaessa myös koko Pohjoismaiden tarpeisiin. Onnistuneelle rokotevalmisteelle olisi varmasti kysyntää Pohjoismaiden ulkopuolellakin. Lisäksi omavarainen rokotevarasto olisi myös merkittävä osa Suomen huoltovarmuutta tulevien pandemioiden varalle.

Huoltovarmuus on Suomen yhteinen asia

Rokotehanketta on rahoitettu aiemmin Suomen Akatemian 1,7 miljoonan euron tutkimusrahoituksella. Nyt lisärahoitusta on tarjonnut Sakari Alhopuron säätiö. Säätiö pitää suomalaista rokotetutkimusta erittäin merkittävänä pandemian taltuttamiseksi. Säätiön tavoitteena on myös turvata Suomessa tehtävän tutkimuksen jatkuminen myös tulevaisuudessa.

– On tuskastuttavaa seurata, miten olemme turhan usein liian sinisilmäisiä emmekä osaa vetää kotiinpäin meille tärkeissä asioissa. Kuka muu meitä auttaa ja vie eteenpäin, jos emme me itse? Huoltovarmuus kriittisillä aloilla on pistettävä kuntoon, ja se ei saa olla hallitus-oppositioasia, vaan Suomen yhteinen asia, Koponen päättää.