Suomalaisten näkemyksiä paikallisista kysymyksistä kunnilla ja hyvinvointialueilla: Ei puoluetuille, kyllä kotimaisille hoitajille

Perussuomalaiset ovat jo pitkään vedonneet muihin puolueisiin, että nämä suostuisivat luopumaan aluevaltuustoryhmien saamasta ryhmärahasta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Länsi-Uudenmaan aluehallitus päätti perussuomalaisen jäsenen Arja Juvosen esityksestä kokouksessaan 3.2.2025 puoltaa sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitystä, jossa lakia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei jatkossa enää olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja laittomasti maassa oleskeleville ihmisille.

Oikeusministeri Leena Meri muistuttaa, että sillä on suuri merkitys, kuka ja ketkä tekevät päätökset rahankäytöstä hyvinvointialueilla. Esimerkiksi hoitoalan työtehtäviin hyvinkin olisi mahdollista saada suomen- ja ruotsinkielentaitoisia hoitajia. - Ihmiset haluavat päästä töihin. Heille pitää vain maksaa kunnon palkka, niin kyllä me saamme porukkaa myös hoitoalan töihin.

Perussuomalaiset esittivät Varsinais-Suomen aluevaltuustossa, että valtuutettujen palkkioita ei koroteta ja että puolueiden ryhmärahasta luovutaan. Esitystä vastustivat keskusta, SDP, vihreät ja kokoomus.