

MATTI MATIKAINEN
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila: Joustamattomuus vesittämässä kielikokeilun – ”Vaikenemisen kulttuuri pakkoruotsin ympäriltä on murrettava”
Perussuomalaisten vaatimuksesta vuoden 2015 hallitusohjelmaan kirjattu kielikokeilu, jonka puitteissa pieni määrä koululaisia oli tarkoitus vapauttaa pakollisesta ruotsin opiskelusta, näyttäisi olevan kuivumassa kokoon. Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila näkee kokeilun epäonnistumiselle useita syitä.
Näillä näkymin kokeiluun on osallistumassa noin 450 oppilasta, mikä ei ole lähelläkään alkuperäistä 2 500 oppilaan tavoitetta. Se on erittäin huono tulos ja syitä kokeilun vesittymiseen löytää etsimättäkin. Suurin syy epäonnistumiselle oli se, etteivät kokeilun ehdot olleet sellaisia, että vanhemmilla olisi ollut mahdollisuuksia nähdä sitä myönteisenä hankkeena.
– Isoin ongelma oli se, ettei kokeiluun osallistuvia suoraan vapautettu ruotsin opiskelun vaatimuksesta korkeakouluissa ja yliopistoissa, vaan asia jätettiin näiden oppilaitosten harkittavaksi. Käyttäisin sanaa kaksoisviestintä, eli tehdään kokeilu, mutta laaditaan kokeilun säännöt sellaisiksi, ettei siihen osallistuminen innosta, kertoo Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Käsijarru päällä
Syitä kielikokeilun vähäiseen suosioon voidaan hakea myös poliittisista puolueista, joista vain hyvin harvalla tuntuu olevan aitoa mielenkiintoa kielipolitiikan muuttamiseksi. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ollut kokeilun kanssa käsijarru päällä, koska mistään vaatimuksista ei olla valmiita joustamaan.
– Jos kielipolitiikkaa halutaan oikeasti lähteä muuttamaan, pitää luopua yliopistojen ja korkeakoulujen asetuksista, jotka edellyttävät pakollista ruotsin opiskelua. Ruotsin opiskelu ei saisi olla tutkinnon saamisen ehto. On myös kohtuullista, että julkisten tehtävien ja virkojen yleisistä kelpoisuusehdoista poistetaan vaatimus osata ruotsia. Osaamisen vaatimus tulee sen sijaan määritellä todellisen tehtäväkohtaisen osaamistarpeen pohjalta.
– Ruotsin osaamista voitaisiin edellyttää esimerkiksi kaksikielisissä kunnissa, mutta ei yleisellä tasolla kaikilta. Myös ajatus, että ruotsin osaaminen kuuluu yleissivistykseen, on vanhentunut, Rostila pohtii.
Näillä ehdoilla kokeilun tavoitteet eivät toteudu
Kielikokeilun tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään, voisiko suomalaisten yksipuoliseksi todettua kielitaitoa monipuolistaa lisäämällä ruotsin vapaaehtoisuutta. Asian selvittäminen tällä kokeilulla ei onnistu. Suurin syy kokeilun saamaan vähäiseen mielenkiintoon on siinä, että osallistujille ei selvästi luvattu ruotsin osaamisvaatimuksista luopumista yliopistoissa ja korkeakouluissa.
– Harvassa lienevät sellaiset vanhemmat, jotka varmuudella tietävät, etteivät heidän lapsensa koskaan mene yliopistoon, korkeakouluun tai julkisen sektorin tehtäviin. Kokeilun ehdot olivat sellaiset, että ruotsin poisvalinta näyttää tyhmältä. Vapaaehtoisuuden lisäämisen vaikutuksia ei pystytä siten selvittämään, Rostila toteaa.
Ruotsin asemalla pitkät perinteet
On paljon historiallisia syitä sille, miksi ruotsin kielellä on perinteisesti ollut Suomessa tietty asema. Toisen maailmansodan jälkeen luovuttiin kieliopetuksessa käytännön kysymyksistä ja luotiin pohja pohjoismaiselle identiteettipolitiikalle, jossa määriteltiin, mitä kieliä suomalaisten pitää osata. Kuskin paikalla istui tuolloin muiden muassa RKP.
– Se oli kylmän sodan aikaa, ja kehitys jatkui aina Neuvostoliiton romahtamiseen saakka, jolloin vasta alettiin pikku hiljaa kyseenalaistaa, onko ruotsin kielen osaaminen välttämätöntä kaikille suomalaisille. Ei voi olla minkäänlaisen käytännöllisen politiikan lähtökohtana, että järjestelmää pidetään yllä välittämättä kansalaisten tarpeista. Asiassa on esiintynyt myös epävirallista painostusta Ruotsin taholta jo vuodesta 1968 lähtien, jota Suomessa on myötäilty, Rostila kertoo.
Aika on ajanut vanhanaikaisen ja jäykän kielipolitiikan ohi
On muistettava myös, että korkeampi suomenkielinen opetus on Suomessa historiallisesti hyvin nuorta. Kun suomenkielistä opetusta ei 1800-luvulla ollut, puhui sivistyneistö ruotsia. Vasta vähitellen, suomalaisuusliikkeen toiminnan tuloksena, tuli suomen kielestä sivistyksen kieli.
Vastaavasti suomenkielisten suhde ruotsin kieleen on luonnollisen kehityksen tuloksena muuttunut. Ruotsista on muodostunut käytännössä vieras kieli. Tämä on ymmärrettävää, kun suomenkielisillä alueilla ruotsin puhujat ovat harvassa. Ruotsin asemalla on Suomessa pitkät perinteet, mutta nyt olisi jo aika siirtyä ajan vaatimuksia vastaavaan joustavaan kielipolitiikkaan.
– Ei voi olla niin, että valtio määrittelee ruotsin osaamisen osaksi suomalaisuutta. Aika on ajanut sellaisen ohi. Kun sosialismikin on romahtanut, ei kylmä sotakaan enää tarjoa perusteita nykyisen jäykän kielipolitiikan jatkamiselle, Rostila sanoo.
Suomalainen systeemi on ainoa laatuaan
Suomi on maailman ainoa länsidemokratia, jossa viiden prosentin kielivähemmistön kieltä opetetaan väkisin yli 90 prosentin enemmistölle. Vaikka suomalaista systeemiä on toisinaan yritetty perustella vertaamalla sitä muihin monikielisiin maihin, huomaa vähänkin pintaa raapaisemalla, miten ontuvia vertaukset ovat.
– Kanadassa ranskan kieli ei ole kaikille pakollinen ja asetelma on muutenkin toinen, koska ranska on englanninkielisten ensimmäinen vieras kieli; Belgiassa noin puolet puhuu ranskaa ja toinen puoli hollantia. Sveitsissä saksankielisten ei tarvitse opetella ranskaa pakollisena kielenä. Irlannissa lähtökohta on täysin erilainen, koska siellä kansalaiset ovat unohtaneet alkuperäisen kielensä ja iirinkielen opetus tähtää juurikin kansallisen perinteen elvyttämiseen. Vastaavaa järjestelmää kuin Suomessa ei siis ole muualla, kertoo Rostila.
Pakkoruotsi on väärin
Jotta vinoutuneesta kielipolitiikasta ja pakkoruotsista päästäisiin eroon, pitäisi asiassa saada aikaan poliittista kilpailua puolueiden välillä ja antaa kansalaisille mahdollisuus äänestää sellaisia poliittisia puolueita ja poliitikkoja, jotka ajavat kielipolitiikan uudistamista.
– Vaikenemisen kulttuuri pakkoruotsin ympäriltä on murrettava. Joka siinä onnistuu, tekee valtavan suuren palveluksen kaikille suomalaisille, Rostila uskoo.
Kielikysymys hiertää myös kieliryhmien välejä. Ärtymys ei välttämättä näy minään suoranaisena vihana tai vihapuheena, mutta Rostila tietää monen suomalaisen olevan tilanteesta harmissaan. Pakkoruotsi on väärin. Suomen- ja ruotsinkielisten välit parantuisivat, jos ruotsin opiskelu perustuisi vapaaehtoisuuteen.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kolme perussuomalaista vaihtoehtoa tänään äänestyksessä: Lisää kielikokeilua, yksinhuoltajakorotukseen nosto, asumista halvemmaksi

Halla-aho: Uutta lähestymistapaa kielikokeiluun

Rostila: Pakkoruotsi pois myös jatko-opinnoista

PS-Nuoret: Ei palata pakkoruotsiin – ”Ruotsiahan ei nykymenolla puhuta kohta edes Ruotsissa”

Rostila: Miksi vihastuttaa suomalaisia ja poistaa ruotsin valinnaisuus yo-kirjoituksista?

Suomalaisuuden Liitto: Lisärahoitusta mieluummin monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








