Suomalaisuuden Liitto arvostelee oikeusministeriön valmistelemaa kieliasiain neuvottelukunnan kokoonpanoa, jossa suomenkieliset ovat jälleen jäämässä ilman omaa edunvalvontaa. Liiton mukaan on harhaanjohtavaa kutsua elintä puolueettomaksi asiantuntijaryhmäksi, kun mukana on ruotsinkielisten ja saamelaisten edunvalvontajärjestöjä, mutta ei yhtään suomenkielistä toimijaa.
Suomalaisuuden Liitto jätti lausunnon valtioneuvoston asetusluonnoksesta. Liitto nostaa esiin, että neuvottelukuntaan on tarkoitus kutsua muun muassa Svenska Finlands folkting, Saamelaiskäräjät ja Svenska nu. Liiton mukaan nämä ovat selkeitä edunvalvontatahoja, joilla on oma kielipoliittinen agenda, mutta suomenkielisille ei ole varattu vastaavaa paikkaa.
Liitto huomauttaa, että neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös laajakantoisten kielipoliittisten kysymysten käsittely. Sen mukaan tämä tekee suomenkielisen edustuksen puuttumisesta erityisen ongelmallista, koska ruotsinkielisillä, saamelaisilla ja viittomakielisillä on omat järjestökanavansa, mutta suomenkielisillä ei.
Lisäksi Liitto korostaa, ettei esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijoita voi pitää suomenkielisten edustajina, koska heidän tehtävänsä on huomioida molemmat kansalliskielet tasapuolisesti.
Suomalaisuuden Liitto esittää, että asetukseen lisätään nimenomainen maininta suomen kielen ja suomenkielisten kielellisten oikeuksien edustajasta. Liitto muistuttaa toimineensa suomenkielisten kansalaisjärjestönä jo 120 vuotta ja pitää täysin kestämättömänä, että ainoa suomen kieleen keskittyvä järjestö jätettäisiin kokonaan neuvottelukunnan ulkopuolelle.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Rami Lehtinen muistuttaa suomen kielen historiasta jo Mikael Agricolasta alkaen sekä itsenäisyyden taistelusta, jonka ansiosta saamme vapaasti ylläpitää omaa kieltämme ja kulttuuriamme. Nämä asiat eivät ole itsestäänselvyys, Lehtinen muistuttaa.
Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.
Kulttuurisota haastaa voimakkaasti niin sanottuja perinteisiä arvoja, usein vähemmistöryhmiltä väitetysti puuttuvien oikeuksien varjolla. Samalla kyse on siitä, kuka saa ja minkälaisilla ehdoilla määritellä kulttuurista ja kansallista identiteettiä. Kansanedustaja Onni Rostila ja kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustaja Tuulia Alanko keskustelevat aiheesta Suomen Uutisten studiossa.
Suomalaisuuden Liiton teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista kannattaa ruotsin kielen pakollisuuden poistamista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaminen ilman pakollisia ruotsin opintoja saa laajaa tukea.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee kansaa siitä, että tällä hetkellä suomalaisuus on hyökkäyksen kohteena. - Kyse ei ole sotilaallisesta hyökkäyksestä, vaan siitä, että Suomea ja suomalaisuutta on jo muutaman vuosikymmenen ajan rapautettu aktiivisin poliittisin päätöksin, sisältäpäin. Suomi, suomalaisuus, suomalainen kulttuuri ja elämäntapa, on joutunut tihutyön ja anteeksiantamattoman välinpitämättömyyden kohteeksi. Suomessa tarvitaankin nyt perussuomalainen herätys, Purra sanoo.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
