LEHTIKUVA
Kela myöntää pienituloisille lainaa lääkkeisiin, jos asiakkaan talous on vedetty niin tiukalle, että rohdot jäisivät muuten hankkimatta. Lääkekatto on samalla luoton enimmäismäärä. Kelassa mietitään myös muita mahdollisia lainoituksen kohteita.
Kela aloitti viime vuoden syksyllä kolmivuotisen kokeilun, jossa pienituloisilla kansalaisilla on mahdollisuus saada Kelasta lainaa lääkekustannusten vuosiomavastuun eli niin sanotun lääkekaton (nyt 636 euroa) maksamiseen.
Tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaat saavat tarvitsemansa lääkkeet ajallaan eikä lääkehoito keskeydy asiakkaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Asiakas maksaa lääkeluoton takaisin Kelalle 12 kuukauden aikana. Luotosta ei peritä korkoa.
Lääkeluottoa voivat hakea ne pienituloiset asiakkaat, jotka eivät saa toimeentulotukea ja joilla lääkkeiden vuosiomavastuu täyttyy joko yhdellä ostokerralla tai yhden kalenterikuukauden aikana.
– Tarkoitus on selvittää, miten kokeilu vaikuttaa perusongelmaan eli haasteisiin lääkekustannuksien hoitamisessa, joka pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, ettei lääkehoito toteudu tarkoitetulla tavalla, sanoo Kelan Lakimies Petri Hassel Ylen uutisissa.
Kokemusten perusteella arvioidaan myös, voisiko Kela vastaisuudessa lainata rahaa muihinkin menoihin.
Hasselin mukaan keskusteluja on käyty vastaavankaltaisen luoton hyödyntämisestä esimerkiksi asunnon vuokravakuuden maksamiseen. Päätökset ovat poliitikkojen käsissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Petteri Orpon hallituksen puoliväliriihen mittavat kasvutoimet sisältävät Lääketeollisuus ry:n näkökulmasta erittäin hyviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan terveys- ja hyvinvointialan kasvupotentiaalia. Kasvua tukahduttavien lisäsäästöjen sijaan toimialaa koskevien päätösten suuntana näyttää olevan kasvun tukeminen, todetaan Lääketeollisuus ry:n tiedotteessa.
Suomen kansalaisuuden saamisen, säilyttämisen ja menettämisen edellytyksiä koskevan kansalaisuuslain kiristykset astuvat voimaan tänään. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa.
Juha Telkkinen luotti siihen, että Kelan asumistuki takaisi vuokrien maksun - erityisesti, koska oli sovittu, että asumisen tuet maksetaan suoraan vuokranantajan tilille. Toisin kävi: vuokralainen siirsi tuen itselleen, jätti useita vuokria maksamatta, muutti pois salaa ja aiheutti tuhansien eurojen vahingot Kouvolassa sijaitsevaan asuntoon. Telkkisen mukaan tapaus paljastaa vuokramarkkinoilla kasvavan riskin, josta yksityisten vuokranantajien tulisi olla tietoisia.
Eduskunnan päätöksellä kansalaisuuslakiin tulee jälleen uusia kiristyksiä. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa.
Kelan valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Ensimmäisten kolmen viikon aikana tehtiin arviolta yli 10 000 lääkärikäyntiä, kertoo Hyvinvointiala Hali ry:n kysely palveluntuottajille.
Kelan Ilta-Sanomille antamien tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta menee vieraskielisille. Euroissa tämä on yli 300 miljoonaa. Pahin tilanne vallitsee Espoossa ja Vantaalla.
- Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus. Todellisuus on päinvastainen. Olen kuvannut nyt meneillään olevaa kehitystä kaksoiskatastrofiksi, jossa kansainvaellukset kohtaavat rahapulaan itsensä ajaneen sosiaalivaltion, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
