

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomeen vyöryy ennätyksellisen paljon ”työperäisiä” maahanmuuttajia, joiden tulot eivät riitä elämiseen – veronmaksajat kompensoivat tulijoiden matalia palkkoja sadoilla miljoonilla joka vuosi
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu työperäisen maahanmuuton – käytännössä EU-alueen ulkopuolisen halpatyövoiman tuonnin – voimakas edistäminen. Tuloksia on tullut, mutta ne käyvät veronmaksajille erittäin kalliiksi.
Viime kevään kehysriihessä Sanna Marinin hallitus paalutti tavoitteekseen, että työperäisen maahanmuuton määrä tulee kaksinkertaistaa.
Hallituksen tavoitteen tulokset alkavat näkyä: Suomeen haetaan ulkomailta töihin nyt ennätyksellisen nopeaan tahtiin. Tällä hetkellä maahan pyrkii esimerkiksi kokkeja, sairaanhoitajia, siivoojia sekä baari- ja ravintolatyöntekijöitä.
Maahanmuuttovirasto hyväksyy melkein kaikki
Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedottaa, että vuonna 2021 oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin työn perusteella 15 012, kun vuonna 2020 kyseinen luku oli 8 771. Työntekijän oleskelulupia (TTOL) haettiin määrällisesti eniten: 8 529 (2020: 4 460).
Migri myös jakaa kiihtyvään tahtiin myönteisiä hakemuksia. Migrin mukaan työnteko oli viime vuonna yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle.
– Vuonna 2021 työn perusteella myönnettiin yhteensä 11 428 ensimmäistä oleskelulupaa, kun vuonna 2020 määrä oli 8 508, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen.
Ensi vuonna Migri lupaa nopeuttaa työ- ja opiskeluperusteisten lupien käsittelyä siten, että käsittelyaika olisi enintään kuukausi.
Marinin hallituksen tavoitteena on siis myös moninkertaistaa opiskeluperäinen maahanmuutto. Kevään yhteishaussa ammattikorkeakouluihin jopa 85 prosenttia hakijoista olikin jo EU:n ulkopuolelta.
Halpatyövoima tulee veronmaksajille kalliiksi
Perussuomalaiset ovat usein tuoneet esille, että työperäisen maahanmuuton edistäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että ulkomailta Suomeen matalapalkkatöitä tekemään saapuneiden henkilöiden työllisyysaste laskee jo muutaman maassaolovuoden jälkeen alle samanikäisen suomalaisen tason. Ilmiö selittyy esimerkiksi sillä, että korkean verotuksen vuoksi palkkatyössä käyminen ei ole kannattavaa, koska saman tai lähes saman rahan voi saada tekemättä mitään.
Jos työ ei ole suomalaiselle kannattavaa, ei se ole ulkomailta tulleelle yhtään enemmän kannattavaa. Kun matalalla palkalla Suomeen työskentelemään tullut ihminen on vakiinnuttanut oleskelunsa maassa eli saanut oleskeluluvan tai jopa kansalaisuuden, hän kyllä huomaa nopeasti samat heikot työnteon kannustimet kuin suomalainenkin.
Työperäisen maahanmuuton yhteydessä puhutaan usein huippuosaajista eli korkeasti koulutetuista ammattilaisista. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos on kuitenkin huomauttanut, että Suomeen suuntautuvassa työperäisessä maahanmuutossa tästä ei suinkaan ole kyse.
– Suomeen ei juurikaan tule hyvin koulutettuja ja siten verotuloja tuovia ihmisiä. Se ei johdu maahanmuuttopolitiikasta vaan siitä, että verotuksen taso on kova, ja myöskään palkat eivät kestä vertailua kilpailijamaiden kanssa, Grönroos sanoo.
Kompensointiin puoli miljardia euroa vuodessa
Voidaan hyvin kysyä, onko ”työperäinen” työllistynyt ollenkaan, jos hän ei tule toimeen niillä tuloilla, mitä hänelle jää palkasta käteen verojen jälkeen.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin muutaman vuoden takainen selvitys osoittaa, että tarve turvautua sosiaalisiin tulonsiirtoihin korostuu matalapalkka-aloilla, kuten siivous- ja ravintola-aloilla. Selvityksen aineiston mukaan esimerkiksi siivoojat joutuivat turvautumaan toimeentulotukeen noin 3,5 kertaa ja tarjoilijat lähes 3 kertaa todennäköisemmin kuin keskivertopalkansaajat.
Veronmaksajien kustantamia tulonsiirtoja hakevat erityisesti tarjoilijat, kokit ja siivoojat – joille aloille juuri nyt Suomeen vyöryy ennätyksellisen paljon työntekijöitä ulkomailta.
Elämiseen riittämättömiä ansiotuloja paikataan tyypillisesti muun muassa yleisellä asumistuella, sovitelluilla päivärahoilla sekä viimesijaisimmalla sosiaaliturvan muodolla – toimeentulotuella.
PAMin selvityksessä on laskettu arvio työssäkäyville maksettavien sosiaalisten tulonsiirtojen hintalapusta. Vuonna 2017 se oli 500 miljoona euroa. Kokkien ja tarjoilijoiden osuus tästä oli noin 40 miljoonaa euroa ja siivoojien noin 20 miljoonaa euroa.
Media rakensi narratiivin työvoimapulasta
Marinin hallituksen ministerien ja valtamedian kehittämän narratiivin mukaan Suomessa olisi työvoimapula. Samaan aikaan Suomessa kuitenkin on korkea rakenteellinen työttömyys, eli työvoimareserviä riittää.
Laskutavasta riippuen Suomessa oli joulukuussa työttömiä oli joko 187 000 (Tilastokeskus) tai 275 300 (TEM:n työllisyyskatsaus). Työllisiksi Suomessa lasketaan myös vajaatyöllistetyt.
Jokaisen työttömän tilanne on tietysti omanlaisensa, mutta joukossa on edelleen runsaasti työhaluisia ja työkuntoisia ihmisiä, jotka lähtisivät mielellään töihin, kunhan työssäkäynti vain olisi heille kannattavaa ja työolot kunnossa. Työttömyyden taustalla voi tietysti olla paljon yksilöllisiä syitä.
Hallituksella ei ole mitään tarjottavaa työttömille
Pääministeri Marinin hallitus on puhunut erittäin paljon työperäisen maahanmuuton edistämisestä ratkaisuna väitettyyn työvoimapulaan. Sen sijaan hallituksella ei ole käytännössä mitään sanottavaa tai tarjottavaa kotimaisille työttömille.
Työmarkkinaongelmien ratkaiseminen vaatisi hallitukselta vähintäänkin rakenteellisia työmarkkinauudistuksia, kannustinloukkujen purkamista sekä työviihtyvyyteen liittyvien ongelmien ratkaisemista. Mihinkään näistä hallituksella ei ole kykyä puuttua.
Kuitenkin Suomessa olevien työttömien, tai ainakin suurimman osan heistä, auttaminen takaisin työmarkkinoille olisi kansantaloudellisestikin järkevää, koska työttömyyden hoitaminen on erittäin kallista. Toissa vuonna julkaistun valtioneuvoston raportin mukaan työttömyyden laajat kustannukset ovat 10,8 miljardia euroa vuodessa. Työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus kustannuksista on 5,6 miljardia euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- siivousala ulkomaalaiset opiskelijat ravintola-ala hoiva-ala veronmaksajat palkka tulonsiirrot halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto oleskelulupa PAM Migri Sosiaaliturva Suomen Perusta perussuomalaiset Simo Grönroos hallitus talous työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Petteri Orpo intoili halpatyövoimasta: ”Tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia” – Purra ihmetteli kokoomuspomon ylenkatsetta suomalaisia hoitajia kohtaan

Purra: ”Mitkä ihmeen huippuosaajat? Hallituksen toimenpiteet saatavuusharkinnan helpottamiseksi lisäävät kouluttamattoman ulkomaalaisväestön maahan saapumista”

Työperäisen maahanmuuton mielikuvaa rakennetaan kanadalaisesta insinööristä ja aasialaisesta työrobotista – ”Todellisuus on afrikkalainen siivooja ja aasialainen postinkantaja”

Hallitus on jälleen helpottamassa halpatyövoiman rahtaamista: ”Kaikki huutavat osaajia, mutta saamme vain etnisiä ravintoloitsijoita sukulaisineen”

Kokoomuspormestari Vartiainen möyläytti: Ei halua hoitajille lisää palkkaa – tahtoo alalle halpatyövoimaa Filippiineiltä

Maahanmuuttajien vyöry Ruotsiin jatkuu – väestönvaihdosta ei pysäytä mikään

SVT: Ruotsalainen maahanmuuttajalähiö muuttui rinnakkaisyhteiskunnaksi – ei kannata opiskella ruotsia tai käydä töissä, rikoksista ei enää kerrota poliisille

Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen

Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








