

Matti Matikainen
Viikon 12/2015 luetuin
Raportti: Suomella viime hetket välttää Ruotsin virheet maahanmuutossa
Suomi on maahanmuuton suhteen nyt siinä tilanteessa kuin Ruotsi parikymmentä vuotta sitten. Simon Elon kirjoittamassa Kansankodin kuolinvuoteella – raportissa pohditaan, mitä Ruotsissa on tehty ja mihin ongelmiin liberaali maahanmuuttopolitiikka voi pahimmillaan johtaa.
Maahanmuuton muuttunut linja
– Kansankoti on oleellinen osa Ruotsin historiaa. Mutta Ruotsin maahanmuuton linja on oleellisesti muuttunut, Elo sanoo.
Vuonna 1940 vain prosentti Ruotsin asukkaista oli ulkomaalaistaustaisia. Ruotsiin tuli 70 000 suomalaista sotalasta, joista 15 000 jäi pysyvästi. Tanskan 7000 juutalaista evakuoitiin Ruotsiin. 1970-luvulla oli ulkomaalaistaustaisia noin seitsemän prosenttia ja vuonna 1995 kymmenen prosenttia. Vuoteen 1975 saakka Ruotsiin tuli lähinnä siirtotyöläisiä maan kasvaviin tehtaisiin, eniten Suomesta. Vuonna 1975 linja muuttui ja Ruotsi otti työperäisten sijaan entistä enemmän sosiaaliperustaisia maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajien osuus lähestyy jo puolta
Vuoden 1995 jälkeinen kehitys on ollut vauhdikasta.
– Ennusteen mukaan vuonna 2022 lähes 40 prosenttia ruotsalaisista on joko syntynyt ulkomailla tai vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla, Elo paljastaa.
Heidän osuutensa on jo nyt yli 35 prosenttia. 20 prosentin raja ylitettiin jo yli 10 vuotta sitten.
Vuonna 2013 oli Suomessa syntyneitä yli 160 000, mutta irakilaisten määrä on noussut jo 128 000:een ja puolalaisten 78 000:een. Iranilaisia oli 67 000, turkkilaisia 45 000, somaleita 54 000.
Ruotsi ei tilastoi maahanmuuttajia etnisyyden eli kansallisuuden, vaan kansalaisuuden perusteella. Irakilaisista ei siis tilaston perusteella tiedetä, ovatko he mahdollisesti kurdeja.
Väestön kasvu lähes kokonaan ulkomaalaisten varassa
Väestönmuutostilasto kertoo vastaanpanemattomasti, että Ruotsi muuttuu vinhaa vauhtia: kun kantaruotsalaisten määrä kasvoi vuosina 2000-2013 vain 50 000:lla, ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi yli 700 000:lla. Tähän sisältyvät myös ruotsalaiset paluumuuttajat, mutta he ovat joukossa pieni vähemmistö.
Suomessa syntyneiden määrä pieneni samana aikana 34 000:lla, mutta Somaliassa syntyneiden määrä nousi 41: 000:lla.
20 vuotta sitten kasvoi turvapaikanhakijoiden osuus ulkomaisista noin 30 prosenttiin, missä se on pysynyt. Perhesiteiden perusteella maahan tulleiden määrä kasvoi vuoden 1995 noin 20 prosentista lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Työn perusteella tulleiden määrä on pysynyt jatkuvasti mitättömän pienenä.
Ruotsi hoitaa koko EU:n pakolaisongelmaa
Vuonna 2014 Ruotsiin haki noin 83 000 turvapaikanhakijaa, mikä on toiseksi korkein luku toisen maailmansodan jälkeen. Hakemukissta hyväksyttiin 77 prosenttia. Tänä vuonna Ruotsiin ennustetaan tulevan jopa 105 000 turvapaikanhakijaa. Viranomaisten mukaan kasvu johtuu Lähi-idän pitkittyneistä sodista ja muista levottomuuksista.
Ruotsissa asuu alle kaksi prosenttia EU:n väestöstä, mutta Ruotsi otti viime vuonna vastaan 20 prosenttia koko EU:n turvapaikanhakijoista ja lähes puolet kaikista irakilaisista.
BKT:hen suhteutettuna Ruotsi ottaa vastaan enemmän turvapaikanhakijoita kuin yksikään toinen länsimaa.
– Jotta Suomi ”kantaisi vastuutaan pakolaisista kuin Ruotsi”, kuten usein vaaditaan, pitäisi Suomen ottaa pakolaisia yhdeksän kuukauden aikana peräti 34 000 pakolaista, Elo muistuttaa.
Miljoonaa asukasta kohti heitä tuli viime vuonna yhdeksän kuukauden aikana 6 200, toisena olevaan Sveitsiin vain 2 200 ja Tanskaan ja Itävaltaan noin 1900, Norjaan 1 700, Suomeen 460 ja Iso-Britanniaan 370. Viroon ja Tšekkeihin tuli vain 80 ja Portugaliin 30 pakolaista.
Ruotsin rikostilastojen mukaan vuonna 2010 noin 90-95 prosenttia turvapaikanhakijoista sai apua ihmissalakuljettajilta. Heitä neuvotaan olemaan näyttämättä passia tai muita henkilöpapereita. Lähes 90 prosenttia tulee Ruotsiin ilman voimassa olevaa passia.
Kasvun syynä avomielinen politiikka
Miten tähän on tultu? Kansainvälisen MIPEX-tutkimuksen mukaan Ruotsi noudattaa kaikkein avomielisintä maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on tällä listalla neljännellä sijalla.
– Ruotsiin on mukavaa tulla siksikin, kun siellä on ennestään paljon maahanmuuttajia ja jopa sukulaisia, Elo kertoo.
Ruotsiin houkuttelevat myös hyvät sosiaaliset edut. Myös maahanmuuttajilla on oikeus sosiaaliturvaan, jonka täytyy kattaa perustason ruoka-, vaate- ja hygieniakulut sekä päivittäinen sanomalehti, puhelinyhteys ja ammattiliiton jäsenyys.
Ruotsilla on 1900 henkilön vuosittainen pakolaiskiintiö. Merkittävä osa maahanmuutosta muodostuu perheenyhdistämisistä. Ruotsin järjestelmä on antelias – se antaa nämä lakisääteiset terveys- ja koulutuspalvelut ynnä muut maksutta sittenkin, vaikka on todettu, ettei maahanmuuttajalla ole oikeutta maassa olemiseen.
Edut eivät kotouta
Elo kirjoittaa, että Ruotsin valtavat taloudelliset panostukset eivät ole auttaneet integroimaan maahanmuuttajia tehokkaammin kuin Yhdysvaltain kaltaisessa vähäisen sosiaaliturvan maassa.
– Epäilemättä usea amerikkalainen sanoisi, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion karttuinen käsi ennemminkin heikentää maahanmuuttajien sopeutumiskykyä, Elo kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että ruotsalainen hyvinvointivaltio suunniteltiin kieleltään, sosioekonomiselta asemaltaan, normeiltaan ja kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäiselle väestölle.
Joko maahanmuutosta tai eduista pitää luopua
– Nykyisen Ruotsin kaltainen monikulttuurinen yhteiskunta on mahdoton alusta hyvinvointivaltiolle sellaisena kuin se suunniteltiin. Ruotsin täytyy luopua joko nykyisestä maahanmuuttopolitiikastaan tai pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaikille tarjoamista eduista ja palveluista, Elo toteaa.
Pitäisikö Suomen sitten seurata sokeasti Ruotsin viitoittamaa tietä vai valita kriittisempi linja?
– Itse kannattaisin jälkimmäistä, Elo toteaa.
Moitteita on kuulunut myös Ruotsista: Etläruotsalaisen Växjön kunnanhallituksen puheenjohtaja, maltillisen kokoomuksen Bo Frank piti kestämättömänä tilannetta, joka vallitsee hänen runsaasti pakolaisia vastaanottavassa kunnassaan.
– Kestää keskimäärin kahdeksan vuotta, että maahanmuuttajalle löydetään edes jonkinlaisen työpaikka, Frank sanoo.
Maahanmuuton kova hinta
Maahanmuuton rooli on muuttunut. Ilmiö kasvatti Ruotsin bruttokansantuotetta 1950-70-luvuilla. Suomalaiset olivat haluttua työvoimaa. Mutta nykyään maahanmuutto on Ruotsin valtiontalouden suurin yksittäinen menoerä – vaikka sille ei ole omaa momenttia valtiontalouden tilinpidossa.
– Maahanmuuton kulut hukutetaan olemassa oleviin momentteihin, koska poliitikot ja viranomaiset eivät halua käsitellä maahanmuuttajiin liittyviä kuluja muusta yhteiskunnasta irrallisena elementtinä, Elo kirjoittaa.
1970-luvun jälkeen maahanmuutolla on professori Jan Ekbergin mukaan ollut kielteisiä vaikutuksia Ruotsin talouteen. Tukholman kauppakorkeakoulun entinen tutkija Jan Tullberg laskee tuoreessa tutkimuksessaan maahanmuuton hinnaksi 250 miljardia kruunua vuodessa, mikä on noin seitsemän prosenttia Ruotsin vuoden 2013 BKT:sta. Tämä on aiempia arvioita korkeampi luku, toiset jäivät puoleen – kolmasosaan, mutta Elo pitää sitä uskottavimpana. Ruotsissa näitä laskelmia on kuitenkin tehty, toisin kuin Suomessa.
– Suomessa maahanmuuton kuluista on vaiettu, mutta perussuomalaiset kertoo niistä lähipäivinä, Elo toteaa.
Kotoutuminen ja työllisyys retuperällä
Ruotsissa on maailman suurin ero syntyperäisten ja ulkomailla syntyneiden työllistymisasteessa. Kantaruotsalaisista 20-64-vuotiaista on 82 prosenttia töissä, maahanmuuttajista vain 57 prosenttia ja muualta kuin länsimaista tulleiden kohdalla luku on vielä matalampi.Näihin lukuihin on otettu mukaan valtion ja kuntien työllistämät ihmiset.
Malmössä lähes 15 prosenttia kaikista asukkaista on vailla työtä. Luku on lähes puolet pahempi kuin koko maan kahdeksan prosentin luku. 51 prosenttia Ruotsin pitkäaikaistyöttömistä ja 57 prosenttia sosiaalituella elävistä on maahanmuuttajia.
Turvapaikanhakijoista 60 prosenttia on matalasti koulutettuja. EU-komission Eurostat-tilastopalvelun mukaan vain 2,5 prosenttia Ruotsin työpaikoista soveltuu turvapaikanhakijoiden koulutustasolle, kun keskimäärin muissa EU-maissa 17 prosenttia työpaikoista sopii matalasti koulutetuille.
Tämä tarkoittaa, että Ruotsissa on erittäin vähän työpaikkoja, joihin turvapaikanhakijat voivat päästä töihin, kun he jäävät Ruotsiin. Ruotsin pakolaispolitiikka puolestaan tähtää juuri siihen, että maahanmuuttajat asutetaan Ruotsiin pysyvästi.
Työperäisistä maahanmuuttajista alle 40 prosenttia asuu Ruotsissa yli kymmentä vuotta. Pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleista 96 prosenttia asuu yhä Ruotsissa 10 vuotta maahantulon jälkeen.
Olli Immonen: Suomi tuskin välttää Ruotsin ongelmia
Raportin julkistustilaisuudessa puhunut kansanedustaja Olli Immonen (ps.) korosti, että suureen maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ovat samanlaisia kaikissa Länsi-Euroopan maissa, jotka ovat ottaneet runsaasti vastaan maahanmuuttajia – Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa.
– Tuskin me Suomessakaan voimme välttää tällaista kehitystä, jos sen annetaan jatkua tällaisenaan, Immonen toteaa.
Hän arvelee kuitenkin, että ongelmallinen kehitys voidaan välttää, jos suunta käännetään heti. Suomi on kuitenkin vielä kehityksen alkupäässä, maahanmuutto Suomeen kun alkoi nykymuodossaan vasta 1990-luvun alussa.
– Olemme viime hetkillä, jolloin kehitys voidaan vielä kääntää, Immonen arvioi.
Vaarana on kaupunkien ghettoutuminen Ruotsin tapaan. Suomessa siitä voi havaita jo alkuvaiheita suurten kaupunkien lähiöissä, kuten Turun Varissuolla, Vantaan Länsimäellä tai Helsingin Meri-Rastilassa, joissa maahanmuuttajien osuus on noussut jo 30 prosenttiin.
Ihmisillä on taipumuksena muuttaa samoille alueille tulotason, arvostusten ja elämäntilanteen mukaan. Samoille seuduille hakeudutaan myös etnisyyden, kansallisen alkuperän perusteella.
Yhteiskuntapolitiikka-lehti kertoi artikkelissaan jo pari vuotta sitten, että Suomessakin esiintyy jo ilmiötä, jossa kantaväestöä muuttaa pois maahanmuuttajaenemmistöisistä kaupunginosista. Tämä white flight -ilmiö eli kantaväestön pako ei johdu artikkelin mukaan ennakkoluuloista, vaan asukkaiden huolista ja todellisista ongelmista.
Suomessa sentään voi keskustella asiasta
Tilaisuudessa kysyttiin, miksei ongelmista voi puhua niiden oikeilla nimillä? Esimerkiksi Ruotsissa porvarihallituksen kokoomuslainen ulkoministeri Carl Bildt sanoi suoraan, mitä ajatteli – kunnon kansalainen ei voi antaa ääntään maahanmuutosta varjopuolista puhuville ruotsidemokraateille.
– Onko ruotsidemokraatit sitten radikaali ääriliike? Se vaatii, että Ruotsin maahanmuuttoa pitäisi vähentää 90 prosenttia. Kuulostaahan se radikaalilta, mutta tällainen vähennys tarkoittaisi vastaavaa lukua, joka tulee Suomeen tällä hetkellä. Ja olemmeko me radikaali maa? Tuskinpa, Immonen huomautti.
– Mutta Suomessa tilanne ei ole yhtä huono kuin Ruotsissa: Suomessa ei kriitikoita painosteta väkivallalla tai uhata muuten niin, etteivät he uskaltaisi puhua, Elo sanoi.
Miksi Suomessakin punavihreät kannattavat maahanmuuttoa niin voimakkaasti? Elolla on teoria siitäkin.
– Kun Neuvostoliitto kaatui, vasemmisto tarvitsi uuden kiintopisteen. Kun kommunismi kukistui, olkoon se monikulttuurisuus: emme saa kuvitellakaan sen romahtavan. Mutta se romahtaa, ellemme noudata järkevämpää politiikkaa, Elo aprikoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho esitteli maahanmuuttotavoitteita – on vielä mahdollista välttää Ruotsin, Ranskan tai Britannian katastrofi

Terho: Maahanmuuton kustannuksista keskusteltava kiihkottomasti
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää










