Martti Kainulainen Lehtikuva
Suomella ei ole varaa lähteä viimeisimpiin EU:n Venäjä-pakotteisiin mukaan. Henkilöihin kohdistuvat toimet ovat riittäviä. Näin linjaa perussuomalaisten talousvaliokunnan jäsen Kaj Turunen.
– Suomen talous alkaa olla kohta selvitystilassa. Kasvu on pysähdyksissä ja joukkoirtisanomiset ovat lähes viikottaisia uutisiamme. Työttömyys kasvaa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä näihin viimeisimpiin EU:n päättämiin pakotteisiin mukaan, Turunen toteaa.
Venäjän Federaation Kaupallinen edustaja Suomessa Valery Shlyamin puhui pakotteista suoraan ja epäsuorasti Savonlinnassa 30.7. järjestetyssä Saimaa Summit -tapahtumassa.
Shlyamin puheiden perusteella Venäjälle pakotteilla ei ole merkitystä, mutta ne voivat rikkoa välit pitkäksi aikaa. Hän vertasi tilannetta kylmään sotaan. Epäsuorasti hän viittasi eri hankkeisiin Suomessa, joihin pakotteilla voisi olla vaikutusta. Kohteina hän mainitsi mm. Helsingin telakan ja Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen.
– USA:n ja EU:n asettamien pakotteiden vaikutuksia Suomen taloudelle voidaan kutakuinkin arvioida, mutta Venäjän vastatoimet eivät ole vielä tiedossa. Vastatoimien vaikutukset Suomen taloudelle voivat olla nykytilanteessa kohtalokkaita, Turunen laskee.
EU:n asettamien pakotteiden talousvaikutukset jakautuvat epäoikeudenmukaisesti EU:n alueella. Suurimpina kärsijöinä ovat Baltian maat ja Suomi.
– Näyttää siltä, että suuret EU-maat haluavat tehdä kauppansa pakotteista huolimatta erivapaudella, kuten Ranska, Turunen ihmettelee.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
