LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen ulkopuolella syntyneiden osuus työttömyyden kasvusta on maassamme poikkeuksellisen suuri, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Maahanmuuttajataustaisten työttömyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2022, kun suomalaisten työttömyys on pysynyt samalla tasolla. Itse asiassa vain puolet ulkomaalaisista työikäisistä käy töissä.
Suomessa on siunailtu sitä, että työttömyysaste on maassamme EU-maiden korkein. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan työttömyysasteiden tasojen vertailu ei ole mielekästä, koska jokaisessa maassa on oma rakenteellinen työttömyytensä. Suomessa ja Ruotsissa rakenteellinen työttömyysaste on liikkunut 8 prosentin ympärillä.
Maiden välisten tasoerojen sijaan tärkeämpää on se, miten paljon työttömyysaste on kohonnut suhteessa maan omaan työttömyysasteen tasoon.
– Suomessa tämä muutos on huomattavan suuri mutta sitä selittää suurelta osin maahanmuutto, kirjoittaa Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki kolumnissaan.
Eurostatin ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen pohjalta tehdystä laskelmasta kertoo Helsingin Sanomat. Työttömien määrä on Suomessa vuodesta 2022 alkaen kasvanut noin 77 000 henkilöllä. Näistä ihmisistä 45 prosenttia on syntynyt ulkomailla.
Ulkomailla syntyneide työttömyysaste oli viime vuoden lopulla 19,3 prosenttia ja Suomessa syntyneiden jo perinteinen 7,8 prosenttia.
– Vuoden 2022 jälkeen, jolloin heikko suhdanne alkoi (inflaatio, korkojen nostot sekä rakentamisen lama), Suomessa syntyneiden työttömyysaste on noussut maltillisesti. Heikon suhdanteen takia työvoiman kysyntä on ollut heikkoa ja tänne tulleet eivät ole työllistyneet. Tästä ei voi syyttää hallituksen työmarkkinatoimia, Lähdemäki toteaa.
Suomen maahanmuuton rakenne näkyy Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen mielestä karulla tavalla työttömyystilastoissa. Puolet tulijoista on seurausta perheiden yhdistämisestä. Yli kolme neljäsosaa on muita kuin suoraan töihin tulevia. Taustalla on isossa osassa Sanna Marinin hallituksen vapauttama opiskelijamuutto.
– Hyvä muistaa, että iso osa työikäisistä ulkomaalaisista ei ole edes työttöminä. Yli 80 000 henkilöä on nimittäin työvoiman ulkopuolella, eli heitä ei edes lasketa työttömiksi (osa näistä opiskelijoina). Vain noin puolet (51 prosenttia) ulkomaalaisista työikäisistä on töissä, Salminen muistuttaa viestipalvelu X:ssä.
Vuosia kuulemamme hokema ”me tarvitsemme maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa. Alla tulos suorastaan sekopäisestä opiskelu ja työperäisestä maahanmuutosta perheenyhdistämisineen ⬇️
— Mari Rantanen (@MariPSRantanen) January 31, 2026
Ei kiitos. Siksi ps. pic.twitter.com/jY13JY6FKY
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Viime viikolla uutisoitiin siitä, miten maahanmuuttajataustaisten lasten koulumenestys ei tarjoa eväitä yhteiskunnassa toimimiselle ja kuinka leijonanosa Kelan tuista menee maahanmuuttajille. - Tällaiset uutiset eivät elinkeinoelämän lobbareitten menoa haittaa, ja Eva jatkaa taas vaatimuksiaan maahanmuuton lisäämiseksi, kirjoittaa Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
Maahanmuuttolobbarien propaganda jatkuu päivästä toiseen. Yksi lobbarien uusista projekteista on Maanpuolustaja.fi-sivusto, jota ylläpitää maahanmuutosta hyötyvien tahojen muodostama ”kollektiivi”, jonka tarkoituksena todetaan olevan ”herätellä yhteistä keskustelua sekä tehdä näkyväksi sitä, kuinka kansainväliset osaajat rakentavat jo nyt suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos käy tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan läpi lobbarien argumentit kohta kohdalta.
Tämä hallitus on joutunut korjaamaan ja korjaa viime kauden päätöksiä. Nyt vasemmistopuolueet yrittävät kaataa heidän oman ideologiansa seuraukset pelkästään nykyisen hallituksen syyksi, kansanedustaja Sanna Antikainen kuvaa.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
