

Valtion budjetista puoli miljardia euroa kotouttamiseen – Suomen Perusta: Ei todellisia työllistymisvaikutuksia
Suomen Uutiset julkaisee ajatuspaja Suomen Perustan kirjoituksen kotouttamiseen käytetyistä rahoista ja niiden vaikutuksista maahanmuuttajien työllistymiseen.
Valton budjetista käytetään tänä vuonna kotouttamiseen lähes puoli miljardia euroa. A-Studiossa pohdittiin keskiviikkona 30.8. sitä, mihin kotouttamisrahat menevät ja kuinka hyvin kotouttaminen toimii. Aiheesta oli toimittaja Marja Sannikan kanssa keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen.
Kotouttamisen tuloksia käsiteltäessä ohjelmassa nostettiin esiin Afganistanista, Somaliasta ja Irakista tulevien ihmisten heikko integroituminen työelämään. Maahanmuuttojohtaja Hämäläinen nosti hyvin esiin kyseisistä maista muuttaneiden työllistymisen olevan huomattavasti haastavampaa kuin esimerkiksi länsimaista tulevilla muuttajilla.
Afganistanista, Somaliasta ja Irakista tulevien tulijoiden työllisyyden Hämäläinen totesi ajan kanssa lähenevän kantaväestön tasoa. Työmarkkinoille integroitumiseen menee näiden ryhmien edustajilta hänen mukaansa keskimäärin noin 5-8 vuotta. Esiin keskustelussa nostettiin myös se, että maahanmuuttajien työttömyysluvuissa on tilastollista harhaa, sillä uudet tulijat työllistyvät heikommin ja heikentävät näin tilapäisesti koko ryhmän työllisyyslukuja.
Keskustelussa tuotiin hyvin esille maahanmuuttajaryhmien erot työllistymisessä ja humanitaarisin syin maahan tulevien ryhmien integroitumisen haasteet. Integroitumisen onnistumisesta ajan kanssa annettiin taas turhan epämääräinen ja positiivinen kuva. Näin, vaikka kyseisten ryhmien työllistymisestä on olemassa nykyään runsaasti tutkimustietoa, joka osoittaa humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymisen olevan äärimmäisen heikkoa jopa vuosikausien maassaolon jälkeen.
Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1 – Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot (Salminen 2015), tuodaan esiin eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisasteen kehitystä maassaolon mukaan. Luvuista käy ilmi, että työllisyysaste nousee maassaolon myötä, mutta jopa parikymmentä vuotta Suomessa asuneiden Irakista ja Somaliasta tulleiden muuttajien työllisyysaste ei nouse kuin 40 % kieppeille, kun työllisyysaste koko väestön keskuudessa on lähes 70 %.
Pitkään maassa olleiden humanitaaristen maahanmuuttajien heikko työllistyminen nousee esiin myös Eläketurvakeskusten ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen viimeaikaisissa tutkimuksissa.
Eläketurvakeskuksen ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimuksessa Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista (Busk, Jauhiainen, Kekäläinen, Nivalainen ja Tähtinen 2016) todetaan, että Lähi-idästä ja Somaliasta tulevilla maahanmuuttajilla tulot ja työajat eivät kasva merkittävästi pitkänkään ajan kanssa.
VATT:in tutkimusraportissa Labor Market Integration of Refugees in Finland (Sarvimäki 2017) todetaan taas, että Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulevien tulijoiden työllisyys sekä tulot säilyvät heikkoina ja sosiaalitukien käyttö taas pysyy merkittävänä pitkänkin ajan maassaolon jälkeen.
Humanitaaristen maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille edes vuosien maassa olon jälkeen ei siis ole ollut menestystarina, mikäli asiaa tarkastellaan tutkimustiedon valossa.
SUOMEN PERUSTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS:n ajatuspaja lyttää EVA:n kaavailut maahanmuuton tuplaamisesta – ”ristiriitaista, tulijat eivät työllisty”

Maahanmuuttajien työllistyminen heikkoa – kaikista ei ole yrittäjiksi

Samuli Salminen: Turvapaikanhakijoiden työllistymisestä

Tutkija lyttää ennusteet turvapaikanhakijoiden työllistymisestä – ”eivät perustu mitattavissa olevaan todellisuuteen”

PS: Pienempituloisten lapsivähennyksen poisto on käsittämätön ratkaisu – ”Osoittaa melkoista kylmyyttä”

Halla-aho ja Meri: Hallitus ottaa miljardien lisävelan maailmanparantamiseen

Meri: Avoimet työpaikat odottavat tekijöitänsä – kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ilman lisätoimia

Perussuomalaiset tyrmää työvoiman tarveharkinnan poiston: Suomessa jo nyt valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia

Tavio: Suomalaisia ei saa syrjiä työharjoitteluun ottamisessa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








