

Suomen Perusta: ”Halpatyövoima” tulee kalliiksi
Puheet turvapaikkamaahanmuuton positiivisista taloudellisista vaikutuksista ovat olleet viime aikoina vastatuulessa. Siinä missä Saksan valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble ehdotti viikonloppuna EU:n laajuista bensiiniveroa maahanmuuton kulujen kattamiseksi, on Suomessa taas keskusteltu sisäministeri Petteri Orpon ajatuksesta saada turvapaikanhakijoita työllistetyksi joustamalla näiden kohdalla yleisistä työehdoista, kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
– Sisäministeri Orpo on oikeassa siinä, että turvapaikanhakijoiden työllisyysnäkymät eivät näytä kovinkaan hyviltä, jos tarkastellaan esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien tilannetta. Molempien ryhmien kohdalla työllisyysaste on 23 % (2011) eikä edes parinkymmenen maassaolovuoden jälkeenkään väestön työllisyysaste nouse kuin 40 % tienoille, kun se kantaväestön keskuudessa on lähes 70 %, Grönroos huomauttaa.
Asettaa suomalaiset epäreiluun asemaan
Grönroos painottaa, että sisäministerin ehdotus helpottaa turvapaikanhakijoina tulleiden pääsyä työmarkkinoille joustamalla näiden palkoissa, asettaa suomalaiset työnhakijat varsin epäreiluun kilpailuasemaan uusiin tulijoihin nähden.
Ulkomaisen matalapalkkatyövoiman määrän lisäämistä on aiemmin kannattanut muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta, joka ehdotti vuosi sitten nettomaahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta satojen tuhansien työttömien lisäksi maahan saataisiin lisää työvoiman tarjontaa.
– Elinkeinoelämän valtuuskunnan toivomus maahanmuuton lisäämisestä on toteutunut, mutta mitkä ovat tämän seuraukset? Grönroos kysyy.
– Suomalainen hyvinvointivaltio on viritetty siten, että progressiivisen verotuksen johdosta monet matalapalkka-aloilla työskentelevät saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Tämä ilmiö korostuu etenkin humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Esimerkiksi työlliseksi lasketun somalin nettotulonsiirrot olivat vuonna 2011 keskimäärin -947 euroa ja irakilaisen -1281 euroa.
Negatiivinen vaikutus julkiselle taloudelle
Turvapaikanhakijoina tulleiden odotettava työllistyminen on irakilaisten ja somalien työllisyysasteen valossa todella heikko.
– Kun otetaan huomioon, että työllistyneidenkin irakilaisten ja somalien nettotulonsiirrot ovat negatiiviset, on selvää, että tällaisella maahanmuutolla on erittäin negatiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle.
– Jos työmarkkinoilla siirryttäisiin Orpon esittämään malliin, jossa turvapaikanhakijoina tulleita palkataan heikommilla työehdoilla suomalaisten ohi, olisi järjestelmä erittäin epäedullinen niin näiden kanssa samoista työpaikoista kilpailevan suomalaisen työnhakijan ja työntekijän kuin veronmaksajankin näkökulmasta, Grönroos muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää









