Suomen Perustan analyysi: Työllisyysaste ei ratkaise talouden ongelmia

Suomen Perustan analyysissä Nouseva työllisyysaste, vähenevät työtunnit ja kasvava tukien käyttö entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä tarkastelee Suomen työllisyysasteen ja työttömyyden kehitystä sekä työmarkkinoiden rakenteellisia ongelmia.

Työllisyysasteen trendiluku oli joulukuussa 2022 ennätyskorkea 74,5 prosenttia. Hallituksen taholta on kovasti kehuttu tätä saavutusta, mutta hallituksen talouspolitiikan rooli on kuitenkin ollut varsin pieni työllisyyden kohoamisessa.

Tehdyt työtunnit kääntyneet laskuun

Ekonomisti, valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylän mukaan työllisyyden korkea taso ei myöskään ratkaise taloutemme ongelmia. Työttömiä ja vajaatyöllisiä on edelleen varsin paljon. Tehdyt työtunnit ovat jopa kääntyneet laskuun, ja työpanos kokonaisuudessaan on supistunut. Monilla toimialoilla työvoiman tarve ja työnhakijat eivät kohtaa.

Juhlittu työllisyysaste kertoo siis vain osan totuudesta. Talouden kasvu riippuu viime kädessä tuottavuuden ja koko työpanoksen kehityksestä. Työttömyysturvan saajien määrä on myös edelleen yllättävän korkea. Kelan ja työttömyyskassojen tukea sai joulukuussa 2022 peräti 286 000 henkilöä. Tästä syystä työllisyysasteen nousu ei ole kohentanut julkisen talouden tilannetta. Työllisyysasteen kasvukin on tapahtunut suurelta osin osa-aikatyön lisääntymisen kautta.

Suomi jäljessä muita Pohjoismaita

Koskenkylän analyysissä kerrotaan, että Suomen korkea työllisyysaste 74,5 % ei kerro totuutta talouden tilasta, sillä tehtyjen työtuntien määrä on samaan aikaan laskenut. Suomen työllisyysaste on lisäksi kroonisesti jäljessä muita Pohjoismaita.

Työllisyysasteen nousu perustuu suurelta osin osa-aikatöiden kasvuun. Osa-aikatyötä tekee jo 20 % työllisistä, joista joka kolmas haluaisi tehdä kokopäiväistä työtä. Erilaisten toimeentuloa täydentävien tukien käyttö on lisäksi kasvanut.

Työttömiä edelleen erittäin paljon

Työttömiä on edelleen erittäin paljon. TEM:n tilastoissa työttömiä on 260 000, työllisyysetuuksia saa 286 000 ihmistä ja laajan työttömyysmääritelmän mukaan työttömiä on jopa 367 000 henkeä.

Koskenkylän mielestä työllisyyttä tulisi parantaa keskittymällä ulkomaisen työvoiman lisäämisen sijaan korjaamaan palkkoihin, verotukseen ja kannustinloukkuihin liittyviä epäkohtia, koska työttömiä ja vajaatyöllisiä on Suomessa erittäin paljon.