

PS ARKISTO
Suomen Perustan tutkimus osoittaa: Maahanmuutto rasittaa entistä enemmän Suomen kuntien taloutta
Ajatuspaja Suomen Perusta on tänään julkaissut verkossa päivitetyn version maahanmuuton kuntakohtaisista tilastotiedoista, joista on helppo löytää tiedot esimerkiksi siitä, mikä on eri maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste missäkin kunnassa, kuinka suuri osa kunnassa asuvista maahanmuuttajista saa mitäkin tukia tai millainen rahoitusvaje eri maahanmuuttajaryhmistä aiheutuu, kun verrataan näiden maksamia veroja kantaväestön maksamiin veroihin.
Eduskunta aloitti tällä viikolla syysistuntokautensa ja energiakysymysten lisäksi maahanmuutto on noussut näyttävästi esille käydyissä keskusteluissa. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) linjasi viikolla hallituksen tavoitteena olevan kaksinkertaistaa työperäinen ja kolminkertaistaa opiskeluperusteinen maahanmuutto sekä helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa monenlaisin toimin.
Perussuomalaiset vastustivat rajojen avaamista entisestään siinä missä hallitus ja kokoomus kannattivat ulkomaisen halpatyövoiman lisäämistä.
– Maahanmuuton lisäämisestä esitetään Suomessa vaatimuksia päivittäin. Asiaa perustellaan usein niin sanotulla ”työvoimapulalla”, joka todellisuudessa tarkoittaa haluttomuutta parantaa palkkoja ja työoloja sellaisiksi, että työvoimaa löytyisi kotimaasta, Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos toteaa.
Työvoimapulapuhe johtaa harhaan
Jatkuva puhe ”työvoimapulasta” voi synnyttää kuvan siitä, että maahanmuutto Suomeen olisi vähäistä.
Grönroos huomauttaa, että muuttajien määrät ovat kuitenkin tosiasiassa kasvaneet kaikessa hiljaisuudessa.
– Jopa korona-aikana määrät ovat nousseet ja Suomeen jätettiin viime vuonna yli 36 000 uutta oleskelulupahakemusta. Euroopan ulkopuolelta tulevia työperäisiä maahanmuuttajia näistä oli 15 000, eli enemmän kuin koskaan.
Maahanmuuttoviraston mukaan työperäisten muuttajien joukossa korostuivat erityisesti ammattiryhmät kuten kokit, sairaanhoitajat, siivoojat ja ravintolatyöntekijät – eli matalapalkka-alat, joille löytyisi kyllä kotimaistakin työvoimaa, jos palkkoihin ja työoloihin haluttaisiin panostaa.
– Puheet ”huippuosaajista” ja ”kansainvälisistä rekrytoinneista” tarkoittavat käytännössä ulkomaista halpatyövoimaa, jonka lisäämisellä halutaan pitää tiettyjen alojen palkkakustannukset ja työntekijöiden työmarkkina-asema alhaalla, Grönroos sanoo.
Maahanmuutto rasittaa kuntataloutta
Suomen Perusta on useissa tutkimuksissaan tuonut esiin maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia. Ajatuspaja julkaisi kuntavaalien alla tutkimuksen Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot, jossa tarkasteltiin maahanmuuton avainlukuja Suomen kunnissa. Tutkimus osoitti, että maahanmuutto ei ole rikkaus myöskään paikallisella tasolla.
Tutkimuksessa esitetyt tiedot julkaistiin myös verkossa kuntaluvut.fi-tietokannassa, josta on helppo löytää tiedot esimerkiksi siitä, mikä on eri maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste missäkin kunnassa, kuinka suuri osa kunnassa asuvista maahanmuuttajista saa mitäkin tukia tai millainen rahoitusvaje eri maahanmuuttajaryhmistä aiheutuu, kun verrataan näiden maksamia veroja kantaväestön maksamiin veroihin.
Suomen Perusta on päivittänyt tänään tätä tietokantaa tuoreilla tilastotiedoilla. Päivitetyn version kuntakohtaiset tilastotiedot koskevat vuotta 2020 ja tiedot ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaluvut.fi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ulkomaalaiset opiskelijat rahoitusvaje Krista Mikkonen matalapalkka-alat Työllisyysaste veronmaksajat kustannukset tulonsiirrot halpatyövoima oleskelulupa Tutkimus Kunnat Suomen Perusta Simo Grönroos hallitus Kokoomus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kielitaidoton kotiavustaja on vanhuksen painajainen: ”Pyysin päästä vessaan, hoitaja toi lasin vettä”

Suomeen vyöryy ennätyksellisen paljon ”työperäisiä” maahanmuuttajia, joiden tulot eivät riitä elämiseen – veronmaksajat kompensoivat tulijoiden matalia palkkoja sadoilla miljoonilla joka vuosi

RKP yritti kuittailla perussuomalaisille ja viestitti somessa haluavansa tehdä koko Suomesta Närpiön – ei ehkä olisi kannattanut

Sisäministeri Mikkonen: Maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa

“I’m 17 and I can prove it” – hallitus haluaa lisää ankkurilapsia

Maahanmuutto kurittaa Espoon taloutta raskaasti: Rahoitusvaje nousi jo 133 miljoonaan euroon vuodessa

Maahanmuuton kustannuksista ei yleensä haluta puhua valtuustoissa – perussuomalaisten esittämä kritiikki sivuutetaan, asiat ymmärretään tahallaan väärin

Ovi demareista ruotsidemokraatteihin on Ruotsin ammattiliitoissa apposen auki: ”On aivan päätöntä, että Metalli tunkee jäsenten rahat demareiden kampanjoihin”

Ranne: Meidän on vaadittava Pohjoismaiden hallituksilta toimia, jotka ratkaisevat yhteisiä ongelmia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








