

LEHTIKUVA
Suomen sopeuduttava ilmastonmuutokseen joka tapauksessa – mutta järkevästi
Eduskunta käsitteli tänään valtioneuvoston selontekoa kansallisesta ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranteen mukaan sopeutuminen olisi Suomen kaltaiselle maalle ainoa järkevä ja kustannustehokas tapa suhtautua ilmastonmuutokseen.
– Nykyiset ilmastonmuutoksen torjuntayritykset aiheuttavat valtavan paljon suuremmat talous- ja hyvinvointitappiot kuin ilmastonmuutos konsanaan. Vuosikymmenien tähtitieteellisen kallis torjuntatyö ei ole juurikaan tuottanut todellista vaikutusta itse ilmastonmuutokseen, sanoo eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne.
Ranne viittaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tietoihin maailman hiilenkulutuksesta. Vuonna 2022 maailma käytti noin 8 miljardia tonnia hiiltä, jopa hieman enemmän kuin edellisenä huippuvuonna 2013.
– Viime vuonna EU:n hiilenkulutus kasvoi 22 % koronavuoteen 2020 verrattuna. Kiinan ja Intian yhteinen hiilenkäyttö oli 11-kertainen EU:n kulutukseen verrattuna ja 67 % koko maailman kulutuksesta. Aasia syö kaiken hiilen, minkä länsi säästää, ja nauraa matkalla pankkiin.
Ilmastonmuutoksen torjunta on joukkuelaji
Ranne muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on joukkuelaji. Kisa päättyy vasta kun koko joukkue on maalissa. Se, että joukkueen pikkiriikkinen priimus on maalissa kauan ennen muita ei auta muuta joukkuetta, ei lyhennä muiden matkaa metriäkään eikä paranna kokonaisaikaa sekuntiakaan.
– Käytännössä sopeutumisen tulisi siis olla Suomen tie. Mutta ilmastoideologian ohjaamana sopeutumisenkin suunnittelu on todellisuudelle vierasta.
Ranteen mukaan todellisuudesta vieraantunut hallinto pohtii selonteossa ylhäältä alaspäin kaikkea mahdollista. Suunnitelmaan on käytetty ja tullaan käyttämään valtavasti henkilöresursseja, vaikka valtaosaan asioista ei liity mitään käytännön ongelmaa.
– Todelliset tarpeet olisi saatu selville kysymällä kaikilta ruohonjuuritason sidosryhmiltä, mitkä ovat 3–5 eniten todellisia käytännön ongelmia aiheuttavaa ilmastonmuutokseen liittyvää uhkaa. Mutta yhteenveto ei ehkä olisi sopinut narratiiviin ilmastohätätilasta.
Energiajärjestelmä ajettu romahduksen partaalle
Valtion rahojen katoamista ihmetteleville Ranne kuittaa, että ne rahat menevät tällaiseen. Tässäkin suunnitelmassa puhutaan koko hallinto huomioiden vuosien mittaan jopa tuhansista henkilötyövuosista, joiden aikana ei tapahdu vielä mitään konkreettista. Kerran luotuna tästäkin syntyy pysyvästi kasvava byrokratiahimmeli pohtimaan pääosin turhia asioita.
– Ideologinen selonteko sulkee silmänsä ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttamilta uhkilta, jotka ovat käsillä juuri nyt. Euroopan energiajärjestelmä on ajettu romahduksen partaalle.
Ranne luettelee pari esimerkkiä tämän seurauksista.
– Vedenottamoilla on oltava varavoimaa, mutta jätevesijärjestelmällä ei. Sähkökatkon aikana ei saisi käyttää wc:tä tai muutenkaan laskea vettä viemäriin. Kerrostaloasukas käyttää keskimäärin 120 litraa vettä vuorokaudessa, josta 18 litraa wc:n huuhteluun. Kolmen päivän sähkökatko aiheuttaisi taajamissa totaalisen jätevesikaaoksen. Sille pitäisi tehdä jotain nyt.
Sotkun korjaaminen jää seuraavalle hallitukselle
Ranne jatkaa, miten samaan aikaan kun selonteossa varaudutaan hellekuolemiin kasvaa energiaköyhyys räjähdysmäisesti ja heikkokuntoisetkin ihmiset värjöttelevät kylmenevissä asunnoissaan. Kylmyyden vaikutuksiin kuoleminen on paljon hellekuolemia yleisempi ongelma. Tätä kylmyysongelmaa hallitus on korjaamassa muuttamalla asumisterveysasetuksen lämpötilarajoja. Ei voi olla kylmä, kun asetus niin sanoo.
– Seuraava hallitus joutuu korjaamaan tämänkin sotkun, Ranne sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- energiajärjestelmä hiilenkulutus sopeutumissuunnitelma ilmastoideologia kansainvälinen energiajärjestö ilmastohätätila energiaköyhyys Ilmastonmuutos Byrokratia Lulu Ranne
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi on keskellä energiakriisiä – Riikka Purra kysyi Annika Saarikolta: ”Oletko mielestäsi mukana järkivihreässä hallituksessa?”

Nyt on hapokasta: Petteri Orpo esitti työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi perheiden perustamiselle ja suomalaisten syntyvyydelle

Tavio: ”Suomen hiilineutraaliustavoite on huuhaata”

Purra: Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan 10 euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia – melkein joka kolmas ei euroakaan

Purra: Suomen metsäpolitiikka ja metsien käyttö on hyvää – ”Me emme maksa EU:lle miljardeja siitä, että jonkin laskelman mukaan hiilinielumme ovat pienentyneet”

Hakkarainen Dubain ilmastokokouksesta: ”Täysin turha kokous”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








