

PS ARKISTO
Suomen talous laahaa – perussuomalaisten Puisto moittii hallitusta hitaasti etenevistä työllisyystoimista: ”Välillä on tullut ajateltua, onko tässä ollut jopa ajan pelaamista”
Suomen talouskehitys on jäänyt muista pohjoismaista jälkeen, ja Suomea kiusaa myös investointien vähyys. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto esittää edellytykseksi investoinneille vakaan toimintaympäristön ylläpitämisen, joka on ensi sijassa hallituksen tehtävä. Puisto Sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että työperäisen maahanmuuton osalta perussuomalaiset haluaa pitää rimaa korkealla ja tarkastella erityisesti tulijoiden taloudellista nettovaikutusta ja sopeutumiskykyä.
Valtiovarainministeriön maanantaina julkistama raportti antaa varsin synkän kuvan Suomen taloudesta. Raportissa tuodaan esille Suomen velan paisuminen, investointien vähyys ja muihin pohjoismaihin nähden varsin hitaasti kasvava bruttokansantuote.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät tilanteen korjaamiseksi rakenneuudistuksia, joita ilman Suomen talouskehitys tulee jäämään pahasti jälkeen muista pohjoismaista.
Raportissa kysytään: Onko Suomi enää pohjoismaa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että raportti oli onnistunutta provosointia ja tarpeellinen herätys Suomen päättäjille.
– Raportissa tarkasteltiin oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan. Toki Suomi on edelleen pohjoismaa, mutta julkisen velan suhde BKT:hen ja työllisyysaste ovat silti jääneet muista jälkeen. On olemassa riski, että meillä muodostuu huonoja kierteitä, jotka ajavat Suomea yhä syvemmälle.
– Kun julkinen talous on heikossa kunnossa, niin yleensä tulee veronkorotuspaineita, jotka puolestaan syövät ihmisten ostovoimaa ja se vaikuttaa yrityksiin ja työllisyyteen.
Suomi kaukana keskeisistä markkinoista
A-Talkissa keskustelemassa olivat myös ekonomistit Patrizio Lainà ja Sanna Kurronen.
Kurronen myönsi, että Suomen taloudella on mennyt heikosti viime aikoina, mistä on seurannut velkaantumista. Hänen mukaansa talouskasvua voidaan edistää vain tuottavuutta nostamalla, eli tekemällä enemmän vähemmällä työvoimalla tai tekemällä enemmän työtunteja.
Suomen työllisyyskehitys on kuitenkin lähes olematonta, ja Puisto antoi tekemättä jääneistä työllisyystoimista moitteet hallitukselle.
– Tempo on ollut hidas. Välillä on tullut ajateltua, onko tässä ollut jopa ajan pelaamista. Jos verrataan tilannetta vaikka 2000-lukuun ennen finanssikriisiä, jolloin itse asuin Englannissa, niin Suomihan oli lähes joka asiassa kilpailukyvyssä kärkipaikoilla OECD:n ja muiden vertailuissa. Tilanne on nyt kovin erilainen, Puisto sanoi.
Investointien saamiseksi Suomeen Puisto esitti perusedellytykseksi investoinneille vakaan toimintaympäristön ylläpitämisen, joka on ensi sijassa hallituksen tehtävä.
– Monessa suhteessa olemme nyt takamatkalla suhteessa kilpailijamaihin. On muistettava, että olemme kaukana keskeisistä markkinoista ja meillä on vieressä Ruotsi, joka voi säätää valuutalla omaa kilpailukykyään.
Malttia ilmastotoimiin
Puiston mukaan Suomessa pitää jatkossa tehdä enemmän ja samalla noudattaa varovaisuutta energia- ja ilmastopolitiikassa.
– Kun siirrytään uusiutuvaan energiaan, se on myös kilpailukykyasia. Tehdään se niin, että me emme ainakaan etuajassa vahingoita itseämme.
Suomen haasteena tulevaisuudessa tulee olemaan julkisten palveluiden rahoituspohja, joka edellyttäisi sitä, että entistä useampi suomalainen pääsisi töihin.
Puistolta kysyttiin perussuomalaisten kantaa työperäiseen maahanmuuttoon. Puisto totesi, että perussuomalaiset haluaa työperäisessä maahanmuutossa pitää rimaa korkealla ja tarkastella erityisesti tulijoiden taloudellista nettovaikutusta ja sopeutumiskykyä.
– On ajateltava varsinkin taloudellista huoltosuhdetta. Viime hallituskaudella tehtiin startup-yrittäjille oleskelulupa. Tällainen on tervetullutta, mutta muuten haluamme laittaa maahanmuutolle tiukan seulan, varsinkin humanitaarisille maahanmuuttajille, joilla on tyypillisesti alhainen työllisyysaste.
Ekonomisti Kurronen myönsi, että Suomessa ongelmana on erityisesti Suomeen töihin tulevien puolisoiden työllistäminen.
– Olemme surkeita työllistämään heitä, erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysaste taustamaasta riippumatta alhainen verrattuna pohjoismaisiin verrokkeihin.
PS vastustaa halpatyövoiman maahantuontia
Perussuomalaiset vastustaa matalapalkka-aloille kohdistuvaa työperäistä maahanmuuttoa, joka osaltaan heikentää kotimaisen työvoiman palkkakehitystä.
Puisto totesi, että työperäisessä maahanmuutossa tulee kokonaisuutena tarkastella myös töihin tulijoiden vastanottamia sosiaalisia tulonsiirtoja.
– Jos tulee töihin vaikka osa-aikaiseksi tai suhteellisen matalalla palkalla, niin se palkka ei välttämättä riitä kattamaan omia ja perheen elinkustannuksia.
Matalapalkka-alojen maahanmuuttoa EU-alueen ulkopuolelta Suomeen rajoittavan saatavuusharkinnan poistamista on vaadittu niin oikealta kuin vasemmalta. Jopa kokoomus on usein esittänyt työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Perussuomalaiset kuitenkin puolustaa suomalaisia työntekijöitä, joten puolue ei halua luopua saatavuusharkinnasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työllisyystoimet raportti Valtiovarainministeriö huoltosuhde Tuottavuus palkka Pohjoismaat halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Investoinnit Sakari Puisto Velkaantuminen perussuomalaiset hallitus talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Hallitus kehuu työllistämistoimiaan tuhottuaan ensin työpaikat

Heikko tuottavuuskehitys on uhka Suomen kilpailukyvylle, elintasolle ja hyvinvoinnille – Koskenkylä: ”kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti”

Perussuomalaiset haluaa estää turvapaikka- ja halpatyövoimamaahanmuuton – Halla-aho: Työn perässä Suomeen tuleville asetettava vähimmäisansioraja

Kansanedustajat väittelivät julkisesta taloudesta ja velasta: Demarit eivät tahdo leikata mistään, vaan kiristävät mieluummin veroja – perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta

Purra: Työn verotuksen alentaminen on työllisyyskeino
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








