KUVAKAAPPAUS/SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO
Suomen valokuvataiteen museo kantaa kortensa kekoon, jota maamme valtamedia on ansiokkaasti kasannut. Näkymätön rotu -näyttelyssä käsitellään sitä, kuinka ”valkoisuus on muokannut tapaamme katsoa ja ymmärtää maailmaa niin perusteellisesti, että siitä on tullut lähes synonyymi käsityksellemme ihmisyydestä”.
Näkymätön rotu – näyttely tarkastelee valokuvan ja visuaalisen kulttuurin tapaa ”ylläpitää rasistista yhteiskuntaa” ja sitä, ”miten valokuva on vaikuttanut yleiseen ymmärrykseen ihmisyydestä rodullistettuna ilmiönä”, kerrotaan heti kättelyssä.
Esittelytekstin ensimmäisen kappaleen puolivälissä päästäänkin viimein asiaan ja rasismikortti viuhuu vinhasti kansallismielisten puolueiden kasvojen edessä:
– Viime vuosina rasistiset puolueet ja liikkeet ovat nousseet esiin entisestään Pohjoismaissa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, tehden rasismista jälleen keskeisen aiheen yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa.
Valkoisuus toimii kuulemma ”ihmisten sisäistämänä ihanteena, johon muuta rodullisuutta verrataan”. Tämä on museon mielestä vinkkeli, jota “käsitellään harvoin rasismiin liittyvissä keskusteluissa”.
– Valkoisuus toimii yhteiskunnassamme oikeutuksena vallan ja resurssien epätasaiselle jakautumiselle, minkä vuoksi on olennaista tehdä sitä näkyväksi, kun pyrimme kohti oikeudenmukaisempaa maailmaa, muistuttaa Suomen valokuvataiteen museo ja jatkaa:
– Rasistisessa yhteiskunnassa ei ole olemassa ulkopuolista paikkaa, vaan me olemme kaikki osa rotuun perustuneita vallan hierarkioita.
Suomen valokuvataiteen museota ylläpitää Suomen valokuvataiteen museon säätiö. Museon johtaja on Anna-Kaisa Rastenberger. Vakituista henkilökuntaa museossa on 20. Museon päätukijat ovat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki, joka tarjoaa museolle tilat Kaapelitehtaalla Ruoholahdessa.
Vuodelle 2026 Suomen valokuvataiteen museolle on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön kautta 1 009 332 euron valtionosuusrahoitus.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
