

Matias Turkkila
”Suomenkielisen väestön tarpeet huomioitava kansan kieliopintoja suunniteltaessa” – katso video
Pakollisen ruotsinkielen perusteleminen sillä, että se olisi toinen kotimainen kieli on silmänkääntötemppu, jolla koetetaan muokata todellisuutta kuvitelman kaltaiseksi. Näin sanoo professori, YTT Ilmari Rostila torstaina julkaistun kirjansa ”Vapaaehtoinen ruotsi on kilpailuetu” julkaisutilaisuudessa.
Rostilan mukaan ”Toinen kotimainen kieli” ei ole suomen- ja ruotsinkielisille sama asia, vaikka julkisuudessa niin väitetään. Virallisen totuuden ja kansalaisten kokemuksen välillä vallitsee ristiriita. Koko käsite ”toinen kotimainen” voidaan mieltää ajatusharhaksi.
Ruotsinkieliset oppivat suomea
Ruotsinkieliset opiskelevat suomen kieltä useimmiten ensimmäisenä vieraana kielenä – 92 prosenttia valitsee sen ensimmäiseksi, kun suomenkielisistä 96 prosenttia valitsee englannin. Ruotsinkieliset myös oppivat suomea hyvin, mutta suomenkieliset kohtaavat vastuksia ruotsin opinnoissaan. Mistä se johtuu? Erilaisesta motivaatiosta ja itse havaitusta käytännön tarpeesta.
Suomenkielisen väestön
tarpeet unohdettu
Rostila perää suomenkielisen väestön tarpeiden huomioimista kansan kieliopintoja suunniteltaessa. Hän muistuttaa, että vielä peruskoulun alkuvaiheissa 1967 opetusministeri Reino Oittinen (sd.) piti yhtä kieltä riittävänä koko kansalle ja se olisi englanti.
– Siitä on tultu taaksepäin. Nyt opetushallitus esittää, että ruotsin osaaminen kuuluu jokaisen suomalaisen yleissivistykseen. Näin rakennetaan ahdasta käsitystä yleissivistyksestä: mitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässä selviämiseksi ja kulttuurikansojen joukossa olemiseksi. Kumpaakaan varten eivät suomenkieliset koe ruotsin kieltä tarpeelliseksi, Rostila toteaa.
Vaatimukset kasvavat
Hän moittii erikseen tuoreita väitteitä, joiden mukaan oppilas kykenee oppimaan kolme vierasta kieltä, ellei hänellä ole oppimisvaikeuksia.
– Kovasti tuntuu käsitys oppimiskyvystä venyvän.
– Kun huomataan, etteivät ruotsi ja englanti riitä, otetaan kolmaskin kieli. Se on ideologista vääristelyä, jossa unohdetaan suomalainen arkikokemus, Rostila tuomitsee.
Lisää joustavuutta, ruotsi vapaaehtoiseksi
Yllättävän vähän on keskusteltu ruotsinkielen pakollisuuden ja toisaalta vapaaehtoisuuden perusteista. Rostila toivoisi, että eduskunta löytäisi keinoja tuoda kieliopintoihin entistä enemmän joustavuutta, missä tärkeä keino olisi ruotsin kielen vapaaehtoisuus.
– 60-70 prosenttia suomalaisista haluaisi, että ruoitsi olisi vapaaehtoinen kieli. Eikö tämäkin pitäisi noteerata politiikassa, Rostila kysyy.
Suomenkielisillä ”toisen kotimaisen” kielen yksilöllinen tarve ja yhteiskunnallinen tarve eivät osu yksiin. Ruotsinkielisillä tarpeet kohtaavat niin, että ruotsinkieliset lapset haluavat opiskella suomea ja oppivat sitä hyvin. Suomenkielisten enemmistö ei näe vastaavaa tarvetta omassa kasvuympäristössään.
Poikia pitää motivoida
Etenkin pojat kaipaavat opiskeluun käytännöllisiä hyötyjä. Tytöt painottavat myös yhteenliittymiseen liittyviä sosiaalisia tarpeita, joten heillä on parempi motivaatio opiskella myös ruotsia.
– Se on kansainvälinen havainto. Nimenomaan poikia pitää motivoida.
Suomenkielisille pojille tulee siis motivoimisen taakka. Myös kodit ovat eriarvoisessa asemassa: motivoiminen on sitä helpompaa, mitä koulutetumpi perhe on. Silloin myös vanhemmat ovat sisäistäneet useammin virallisen käsityksen kaksikielisyyden merkityksestä.
”Syyllisiä” suomenkieliset pojat ja miehet
– Tämän vuoksi ruotsin kieli jakaa ja eriarvoistaa suomenkielisten yhteisöä entisestään. Suomenkielisiä poikia ja miehiä yritetään syyllistää huonon kieli-ilmaston luomisesta – he ovat syyllisiä sen sijaan, että huono kieli-ilmasto olisi seurausta kansalaisten omista havainnoista. Suomenkielisiä yritetään syyllistää, mikä osoittaa jo etnisen syrjimisen merkkejä, Rostila tulkitsee.
Hän uskoo myös, että yhteiskunta kokee jo sivistystappioita pakollisen ruotsin kielen vuoksi. Hän sanoo Suomen olevan ainoa maa, jossa kaksi kieltä on määrätty pakolliseksi niin, että toinen kieli on nimetty: se on ruotsi.
Ruotsinkieliset ovat paremmassa asemassa kolmansien kielten opiskelussa: ruotsia he jo osaavat ja suomea he oppivat mielellään. Ongelmat kasautuvat suomenkielisille.
Elinkeinooelämä on jo huomannut, etteivät suomalaiset osaa riittävästi kolmansia kieliä, joista on tullut Suomen kouluissa pieniä – venäjää, saksaa, espanjaa.
– Ruotsin kieli vie voimia ja rajoittaa muiden kielten opiskelua. Tiedän sen kolmen lapsen isänä, Rostila toteaa.
Vapaaehtoinen ruotsi on kilpailuetu -kirja on ladattavissa pdf-muodossa Suomen Perustan sivuilta >
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suora lähetys netissä: Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu -kirjajulkistus
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








