Suomenruotsalainen professori hämmensi visioillaan HBL:n haastattelussa: Väestönkasvu Suomessa voidaan hoitaa maahanmuuttajilla

Muistatko kesän 2023? Silloin liki kaikki Suomen toimitukset vauhkoontuivat pesukarhuista, pesukarhun kuvilla koristelluista kravateista sekä väestönvaihto-sanan käytöstä.

Helsingin Sanomat on pitkään ja hartaasti pyrkinyt vakuuttamaan, että väestönvaihto on ”äärioikeistolainen salaliittoteoria” samalla kun HS pyrkii yhdistämään väestörakenteen muutoksesta maininneita poliitikkoja väkivaltaiseen ääriajatteluun.

Suomalaisille toimittajille mahdottomaksi rastiksi on osoittautunut tunnustaa, että väestönvaihdoksesta puhuminen politiikan kontekstissa ei yleensä tarkoita mitään sen kummempaa kuin väestörakenteessa tapahtuvan demografisen muutoksen kuvaamista.

Väestörakenteen muutos näkyy tilastoista

Väestörakenteen muutos on tilastollinen fakta, sillä suomalaistaustaisen väestön määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2014 ja oli vuoteen 2022 mennessä vähentynyt 100 000 henkilöllä. Samalla ajanjaksolla ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut 185 000 henkilöllä. Ja sama kehitys jatkuu.

Suomalaisten poliitikkojen tuskin koskaan kuulee puhuvan väestönvaihdosta prosessina, jossa väestöä aktiivisesti ”vaihdetaan”. Siksi onkin yllättävää, että ajatus väestön vaihtamisesta tai kantaväestön korvaamisesta maahanmuuttajilla esitettiin jo viime vuosikymmenellä Suomen suurimmassa ruotsinkielisessä mediassa Hufvudstadsbladetissa.

Siinä, missä monet muut ovat huolissaan Suomen syntyvyyden laskevasta kehityksestä, HBL:n jutussa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström nostaa esiin toisen näkökulman.

– Jos ajattelee ilmastoa ja kestävyyttä, me Suomessa kulutamme hyvin paljon. Tästä näkökulmasta ei ole lainkaan huono asia, että meitä ei ole niin paljon, hän sanoo.

Professori perustelee näkemyksiään ilmastopolitiikalla

Professori Lindström siis perustelee väestöpoliittisia näkemyksiään ilmastopolitiikalla.

Sen sijaan, että Suomessa syntyisi enemmän lapsia, Lindström ehdottaa, että työvoimatarpeet ja väestönkasvu voidaan kattaa maahanmuutolla. Hän korostaa toimivan integraation merkitystä yksilöllisine suunnitelmineen, jotta voidaan välttää ”resurssien hukkaamista”.

– Se on tietysti valitettavaa niille yksilöille, jotka eivät saa toivomiaan lapsia, Lindström painottaa, mutta HBL:n jutun mukaan ilmastovaikutusten ja globaalin näkökulman kannalta kehityssuunta ei ole huono.

Lindströmin lausunnot samalla heijastelevat viime vuosikymmenen lopun misantrooppisia ilmastopoliittisia vaatimuksia. Helsingin Sanomien mukaan ilmastonmuutoksen takia kannattaisi jättää lapset tekemättä, sillä harkittu lapsettomuus on ylivertainen päästövähennyskeino. Yle toki liitelee omilla leveleillään ehdottaessaan lapsihaittaveroa.

Maahanmuutolla ei ole positiivista vaikutusta työmarkkinoille

Unohdetaan kokonaan suomenruotsalaistaustaisen professori Lindströmin visioiden pohdinta siitä näkökulmasta, että hän todellakin ehdottaa väestönkasvun kattamista maahanmuutolla, ja keskitytään pelkästään siihen, että professori perustelee maahanmuuttoa lääkkeeksi ”työvoiman tarpeeseen”.

Työvoimapoliittisessa keskustelussa usein käytetty termi on työvoimapula, ja sitä myös monet vasemmistopoliitikot ovat vuosien varrella käyttäneet perusteluna maahanmuutolle.

Todellisuus on kuitenkin toisenlainen, eikä työvoimapulaa ole käsillä. Esimerkiksi ruokaketju Lidliin kesätyöhakemuksia tuli tänä vuonna koko Suomessa noin 24 000, ja Lidl palkkaa kesätöihin yhteensä noin tuhat henkilöä eli vain pienen osan hakijoista.

Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllisyys on heikkoa, työttömyys korkealla tasolla ja ne, jotka töihin ovat päässeet, työskentelevät tyypillisesti matalapalkka-aloilla, mikä ei juuri kerrytä veroja yhteiseen kassaan.

Maahanmuutto muokkaa väestörakennetta peruuttamattomalla tavalla, mutta tulijoista valtaosa työllistyy erittäin heikosti, jos ylipäätään työllistyy ollenkaan.