Suomessa tarvitaan kotimaista ja kohtuuhintaista energiaa

Nykyisen hallituksen epäonnistuneen energiapolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista, perussuomalaiset huomauttavat. Hiilen käyttö lisääntyi viime vuonna lähes viidenneksen, vaikka samaan aikaan energian kokonaiskulutus laski.

– Hallituksen harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian, kuten turpeen ja puuenergian tukia on johtanut siihen, että kivihiili on ohittanut puun kilpailukyvyn lauhdesähkön tuotannossa.

Hallitus on perunut ensi vuodelle suunnitellun lisäkorotuksen, mutta valitettavasti vahinko on jo tapahtunut. Energiayhtiöt ovat jo tehneet investointeja, joilla kotimaista bioenergiaa korvataan kivihiilellä, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoo.

– Maamme energiapolitiikka kärsii epäjohdonmukaisuudesta ja ennustamattomuudesta. Energiapolitiikkaamme tulisi saada poukkoilevan päätöksenteon sijaan vaalikausien yli kestävää ennakoitavuutta. Nyt näin ei ole vuosien ja hallitusten vaihtuessa käynyt. Hyvänä esimerkkinä tästä on nykyisen hallituksen edestakaiset toimet esimerkiksi turpeen verotuksen, windfall-veron ja ydinvoimalupien kohdalla.

Energiapolitiikka huutaa käännöstä

Perussuomalaisten mielestä Suomen nykyinen energiapolitiikka ei palvele kaikilta osin yhteiskunnan kokonaisetua.

– Energiapolitiikkamme perustuu osaltaan antiikkiseen ajatteluun ja puutteellisesti tutkittuun tietoon. Tämän seurauksena esimerkiksi vuonna 2012 toimme maahan noin 8,5 miljardin euron edestä energiatuotteita, ennen kaikkea Venäjältä. Maassamme on miljardien eurojen verran kysyntää energiatuotteille, mutta verotuksen, tukipolitiikan, sääntelyn ja infrastruktuurin puutteellisuuksien takia emme pysty kotimaisin voimin täyttämään tuota kysyntää. Energiapolitiikka huutaa käännöstä, Lindström painottaa.

Perussuomalaiset puhuvat kotimaisten energialähteiden kuten turpeen ja pienpuuenergian puolesta. Niitä tulisi suosia.

– Meidän on ajateltava energiaa ihan uudella tavalla. On nähtävä kuusen oksa kemikaalina, puru ja lastut biopolttoaineina ja vesi lämmönlähteenä.

Meidän on nähtävä energia ympärillämme. Hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme, Lindström muistuttaa.

Energiantuotannon kotimaisuusasteen tuntuva nostaminen edistäisi talouskasvua ja tuottaisi kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Nämä työpaikat syntyisivät pääasiassa haja-asutusalueille, mikä mahdollistaisi osaltaan maaseudun pitämisen elinvoimaisena ja asuttuna.

– Lisäksi viimeaikainen, kansainvälisen politiikan epävarmuus on varmasti palauttanut kaikkien mieliin energiaomavaraisuuden tärkeyden myös huoltovarmuutemme näkökulmasta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi, perussuomalaiset esittävät.

Energiaköyhyys lisääntyy

Kotimaisuuden lisäksi perussuomalaisen energiapolitiikan tavoitteena on energian kohtuullinen hinta.

– Suomi sijaitsee kylmässä Pohjolassa ja teollisuutemme on energiaintensiivistä. Siksi ei ole yllättävää, että energian kokonaiskulutus on väkilukuun suhteutettuna noin kaksi kertaa niin suurta kuin EU:ssa keskimäärin. Maamme kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenee tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Tätä taustaa vastaan viimeaikaisten hallitusten toimia energiaverotuksemme kiristämiseksi ei voida pitää järkevänä politiikkana, Lindström linjaa.

Lindström muistuttaa, että energiapolitiikalla on myös tulonjaollinen ja sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Energia on välttämättömyyshyödyke, jonka hinnannousu rankaisee eniten pienituloisia.

– On hälyttävää, että Suomesta löytyy yhä enemmän niin sanottuja energiaköyhiä eli ihmisiä, joille tuottaa vaikeuksia suoriutua lämmitykseen ja sähkönkulutukseen liittyvistä kustannuksista.

Järkeä EU:n päästötavoitteisiin

Suomen energiapolitiikkaan vaikuttavat keskeisesti myös kansainväliset päästötavoitteet. EU:n komissio esittää, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin vuoden 1990 tasosta 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

– Vaikka tämä tavoite avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi suomalaiselle cleantech-toimialalle, on selvää, että tavoitteen saavuttaminen aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia sekä teollisuudellemme että kotitalouksille. PTT:n arvion mukaan EU:n päästöjenvähennystavoitteen saavuttaminen voi aiheuttaa kummallekin jopa lähes 3 miljardin euron vuosittaisen lisätaakan, Lindström laskee.

– Kuinka järkevää EU:n on asettaa yksipuolisia ja selvästi kilpailijoitaan tiukempia päästötavoitteita, kun globaali ilmastosopimus junnaa paikallaan?

EU:n on toki perusteltua olla edelläkävijä ilmastopolitiikassa, mutta koska sen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia, yksipuoleisilla päätöksillä emme pysty kääntämään suuntaa. Samalla kilpailijamaita selvästi tiukemmat päästörajoitteet ajavat energiaintensiivisen teollisuuden löysempien ilmastostandardien maihin, jolloin globaalit kasvihuonekaasupäästöt saattavat EU:n politiikan takia jopa kohota.

Nykylinjasta kärsivät sekä talous että ympäristö

Perussuomalaisten mielestä Suomen on kyettävä tekemään omista tavoitteistamme lähtevää, ajantasaiseen ja perusteellisesti tutkittuun tietoon pohjautuvaa, johdonmukaista ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa.

– Tämä on perusedellytys, jotta energiapolitiikkamme ajaa isänmaan etua, edistää talouskasvua ja tukee työllisyyttä. Uuden energiapolitiikan rakentamisen on oltava yksi seuraavan hallituksen kärkitavoitteita, sillä nykylinjasta kärsivät sekä talous että ympäristö, perussuomalaiset muistuttavat.