

LEHTIKUVA
Suomessa viljellään ruokohelpeä kasvualustoihin – viljelyn toivotaan työllistävän turvetuottajia
Neovan (ent. Vapo) tytäryhtiö Kekkilä-BVB aloittaa jälleen ruokohelven viljelyn Suomessa. Edellisen kerran sitä viljeltiin energiatuotantoon ja kokeiltiin myös kuivikkeena. Nyt viljeltävästä ruokohelvestä on tarkoitus valmistaa kasvualustojen raaka-ainetta.
– Teemme kestävän kehityksen raaka-aineiden pakettia, jossa on vaihtoehtoisia raaka-aineita. Ruokohelpi on niistä yhtenä. Turvettakin tullaan käyttämään, kertoo kehityspäällikkö Juha Valli Kekkilä-BVB:stä.
Entisillä turvetuotantoalueilla viljeltävän kasvin toivotaan tuovan lisää työtä koneurakoitsijoille turveurakoinnin vähentyessä.
Viljelyala kaksinkertaistuu
Ruokohelpeä on nyt kylvetty noin tuhannelle hehtaarille eri puolilla Suomea. Lähivuosina viljelyalaa on tarkoitus lisätä. Sitä viljellään energiaturvetuotannosta vapautuneilla nevoilla, jotka sijaitsevat korkeintaan 150 kilometrin päässä mahdollisista toimitussatamista. Viljelijänä toimii Neova, ja kasvualustatuotannosta vastaa Kekkilä-BVB.
Neova pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon yrittäjiä, joiden kanssa sillä on ennestään sopimuksia. Turvetuotannon vähetessä ruokohelvestä toivotaan urakoitsijoille lisää töitä. Töitä saattaa tulla myös maatiloilla koneurakointia tekeville, sillä ruokohelven viljelyssä ja korjuussa käytetään tavallisia maatalouskoneita. Kylvöön kelpaa normaali kylvökone, ja korjuussa kasvit niitto- tai pyöröpaalataan.
Viljelyyn käytettävät siemenet tulevat Euroopasta tai Kanadasta.
Turve pysyy mukana
Ruokohelpi saa kasvaa tulevan kesän yli, jotta se tekee vahvan juuriston. Ruokohelpi sitoo hyvin hiiltä juuristoonsa ja on kasvualustakäytössä lähes hiilineutraali materiaali. Ensimmäinen korjuu tapahtuu keväällä 2025, minkä jälkeen pellot korjataan vuosittain.
– Laskennallisesti voi mennä 10 vuotta ilman kylvöjen uusimista. Tehdään vain korjauskylvöjä ja lannoituksia, arvioi Valli.
Pohjatöinä entisten turvenevojen pohjia tasoitetaan, kalkitaan ja valmistellaan kylvökuntoon.
Viime vuonna Neova kylvi ruokohelpeä liki 1 000 hehtaarille. Tänä keväänä alaa lisätään. Yhtiöllä on kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kierrätettävien ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta kasvualustoissa. Tarkoituksena on kaksinkertaistaa näiden raaka-aineiden volyymi vuoteen 2027.
– Tulevaisuuden kasvualustat koostuvat yhä useamman eri raaka-aineen seoksesta. Turvetta tullaan käyttämään jatkossakin, ja se on edelleen iso osa kasvavaa kasvualustatuotantoa.
Samalla Kekkilä valmistautuu turpeen suhteellisen käytön vähentämiseen, mihin varsinkin Keski-Euroopassa on painetta.
Kasvualustoilla suuri kysyntä
Suomessa viljellystä ruokohelvestä pieni osa jää Suomeen. Kekkilä-BVB:llä on yritysostojen kautta tehtaita viidessä Euroopan maassa, ja se toimittaa kasvualustoja yli sataan maahan.
– Aluksi suunnitelmissa on toimittaa suurimmat volyymit ruokohelvestä käsiteltäväksi Kekkilä-BVB:n Euroopan tehtaille Hollantiin, missä kasvualustat valmistetaan muun muassa Keski-Euroopan asiakkaille. Osa ruokohelvestä jää myös Kekkilä-BVB:n Suomen tehtaille käsiteltäväksi, kertoo Valli.
Tänä keväänä korjataan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen testisato.
– Uusien kasvualustojen asiakastestit ovat alkamassa jo Suomessa, Hollannissa ja Saksassa.
Turpeen käytön vähentyessä vaihtoehtoisia raaka-aineita tarvitaan valtavia määriä.
– Tässä ruokohelvellä on iso merkitys. Maailma muuttuu, ja on hyvä olla vaihtoehtoja tulevaisuudessa, sanoo Juha Valli.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kasvualustat Kekkilä-BVB Juha Valli ruokohelpi Neova energiaturve turvetuotanto energiantuotanto Turve
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ideologisen energiapolitiikan kylmät ajat – ”Viherhumppa vastamelukuulokkeilla ei päästänyt läpi järjen ääntä”

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa

Huoltovarmuuskeskus testasi turpeen varmuusvarastojen käyttöä – toimia turpeen huoltovarmuuden varmistamiseksi toivotaan

Mäenpää vaatii turpeen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Turvetta muodostuu Suomessa huomattavasti enemmän kuin sitä vuosittain käytetään”

Huoltovarmuuskeskus ei avaa varmuusvarastojaan – ohrasta pulaa, Koskenkorvaan sitä riittää

Ryhmä kansanedustajia Garedewin aloitteen takana: Turpeen rooli Suomen energiahuoltovarmuuden osatekijänä on turvattava
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








