

LEHTIKUVA
Suomi on pudonnut muiden Pohjoismaiden kyydistä – ainoa, jonka BKT ei kasva, ”innovaatiokone on rikki”
VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa valtionvarainministeriön raportissa, joka ei mairittele Suomea.
Valtiovarainministeriö julkisti äskettäin talousraportin ”Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa”. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen oli tilannut raportin, jonka laativat VM:n virkamiehet. Raportti antaa hyvin huolestuttavan kuvan Suomen talouden kehityksestä 2020-luvulla. Suomi on jo 2010-luvulla jäänyt selvästi jälkeen muita Pohjoismaita ja useita muitakin EU-maita.
Suomen talouden arvioidaan kasvavan 10 prosenttia vuosina 2020-2030. Ruotsin, Norjan ja Tanskan arvioidaan kasvavan samaan aikaan yli 20 prosenttia. Suomalaisten elintaso on yhä alemmalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä ja lähivuosina ero muihin Pohjoismaihin vain kasvaa. Elintasoa mitataan tällöin bruttokansantuotteella henkeä kohden eli BKT per capita-luvulla. Nämä luvut olivat vuonna 2019 seuraavat: Norja 70 000, Tanska 50 000, Ruotsi 45 000, Islanti 40 000 ja Suomi 38 500 euroa. Islannilla oli vakava pankkikriisi vuosina 2008-2010, mutta se selvitti sen hyvin. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa BKT per capita ei ole kasvanut.
Suomen viennin suhde BKT:een on laskenut ja oli vuonna 2019 40 prosenttia. Tanskan luku on Pohjoismaiden korkein lähes 60 prosenttia. Vanhanen totesi raportin julkistamistilaisuudessa, että Suomen vienti on taantunut selvästi. Hän viittasi OECD:n lukuihin, joiden mukaan Suomen suhdelukua voi verrata lähinnä Kreikkaan ja Portugaliin. Vanhanen kysyi, että haluammeko olla Pohjoismaa myös tulevaisuudessa vai tyydymmekö surkastuvaan elintasoon? Suomen hyvinvointivaltio on ajautumassa suuriin ongelmiin.
Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa hitaasti ja työllisyysaste on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomi on 72 prosentin tasolla, kun muilla taso on 76-78 prosenttia. Suurimmat erot ovat nuorten ja ikääntyvien työllisyydessä.
Investointiaste on Suomessa laskenut dramaattisesti. Investoinnit ovat yhä finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat laskeneet huomattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriön ”Kestävän kasvun”-työryhmää vetävä hallitusammattilainen Pekka Ala-Pietilä sanoo, että Suomen ”innovaatiokone” on rikki (Kauppalehti 9.2.2021). Se selittää heikon tuottavuuskehityksen ja kituliaan kasvun. Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat laskeneet Suomessa kymmenessä vuodessa viidenneksen. Lisäksi vuosina 2015-2019 yritysten T&K -investoinnit ulkomaille ovat kasvaneet jyrkästi. Vuosina 2000-2010 Suomi oli T&K-panostuksissa EU:n kärkimaita.
Kauppalehti kysyy pääkirjoituksessaan 9.2.2021 ”Onko Suomi tuomittu Pohjolan peränpitäjäksi?”. Suomi voi pysyä pohjoismaisena hyvinvointivaltiona vain, jos hallitus onnistuu nostamaan työllisyyttä ja tuottavuutta niin, että julkisen talouden kestävyys on turvattu. Lehden mukaan VM:n raportin diagnoosi Suomen talouden näkymistä on synkkä. Suomessa tarvitaan merkittäviä rakenneuudistuksia työmarkkinoilla, verotuksessa ja innovaatiopolitiikassa. Pitkällä ajalla vuosina 1917-2008 Suomi on ollut menestystarina. Vuoteen 2008 saakka Suomi kuroi umpeen elintason eroa muihin Pohjoismaihin nähden, mutta sen jälkeen kehitys pysähtyi. Muiden Pohjoismaiden etumatka on kasvanut lähes joka mittarilla. Monella talousluvulla Suomi lähenee nyt Euroopan syrjäisinä kolkkina pidettyjä periferiamaita.
Hallituksen paineet rakenneuudistuksiin ovat nyt suuret. Näitä lisää myös nopeasti kasvava julkinen velka. Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on nousemassa 70 prosentin tasolle, kun Ruotsin ja Tanskan velkasuhde pysyy lähivuosina 40 prosentin tasolla. Valtiovarainministeri Vanhanen sanoo asettaneensa virkamiehille kysymyksen, onko Suomi enää Pohjoismaa. Jos kriteerinä pidetään korkeaa työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä, Suomi on pudonnut pahasti muiden Pohjoismaiden tasosta. Punavihreän hallituksen perusongelma on se, että hallitus on valmis kasvattamaan julkista velkaa huolettomasti ja paisuttamaan julkista sektoria, vaikka se on jo nyt Pohjoismaiden suurin suhteessa BKT:een. Ylisuurella julkisella sektorilla Suomi ei voi menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Talousviisailta sataa kritiikkiä hallitukselle, Koskenkylä: ”Hallitus ottaa velkaa lisää holtittomasti, kokonaisveroaste on jo maailman korkeimpia”

Norjan vaalit: Työväenpuolueelle historiallisen huono tulos, mutta se pääsee johtamaan hallitusta – vihreät jäivät äänikynnyksen alle
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








