

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomi pitää EU:n kärkisijaa bensan litrahinnassa
EU:n tilastojen mukaan bensa on Suomessa nyt Euroopan unionin kalleinta. Dieselin litrahinnassa Suomi jäi kakkossijalle Ruotsin jälkeen, mutta dieselauton käytöstä perittävä vuotuinen vero on kuitenkin Suomessa Ruotsia korkeammalla tasolla. Ruotsissa on lisäksi tehty päätöksiä ajoneuvoveron palautuksista.
EU Weekly Oil Bulletin -tilaston (25.4.2022) mukaan 95-oktaanisen bensiinin litrahinta oli Suomessa keskimäärin 2,174 €/l ja dieselin 2,198 €/l. Toiset EU:n jäsenmaat ovat lähes poikkeuksetta reagoineet polttoaineiden hintojen nousuun esimerkiksi alentamalla polttoaineveroa sekä tekemällä muita liikkumiskustannuksia hillitseviä toimenpiteitä.
Yli kahden euron bensaa tankataan Suomen lisäksi vain neljässä muussa EU-maassa. Alankomaissa bensan litrahinta oli keskimäärin 2,088 €, Kreikassa 2,074 €, Saksassa 2,029 €, Tanskassa 2,088 € ja Ruotsissa 2,020 € litralta.
Kustannukset pois muusta kulutuksesta
Autoliiton 29.4. julkaistun kuluttajabarometrin mukaan 28 prosenttia suomalaisista on vähentänyt auton käyttöä arjessaan. 37 prosenttia vastaajista ilmoitti vähentäneensä auton käyttöä vapaa-ajan matkoillaan. Liki kymmenen prosenttia on vähentänyt myös työajoja. Vain kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti, että polttoaineiden hinnat eivät ole vaikuttaneet heidän auton käyttöönsä.
– Tuloksissa näkyy se, että nyt karsitaan kaikesta mahdollisesta, mutta usein auton käyttö on välttämätöntä. Siksi nousevat liikkumiskustannukset ovat pois muusta kulutuksesta, sanoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.
Kaikki eivät pääse julkisilla
Autoliiton tutkimukseen vastanneista 26,5 prosenttia kertoi tärkeimmäksi syyksi käyttää autoa sen, ettei käytännössä voi korvata matkojaan julkisilla liikennevälineillä. 26,9 prosenttia vastaajista mainitsi syyksi autoilun tarjoaman vapauden ja joustavuuden. 17,5 prosenttia puolestaan ilmoitti, että työmatkat on helpointa ja tehokkainta tehdä omalla autolla.
Niemisen mukaan parhaiten ja täsmällisimmin liikkumiskustannuksiin voitaisiin vaikuttaa polttoaineveronalennuksilla.
– Hallituksen jo suunnittelemat parannukset muun muassa työmatkavähennyksiin auttavat vain erittäin pientä osaa autoa tarvitsevista eikä jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutuksia ole nähty eikä se muutenkaan vaikuta bensiinin hintaan merkittävästi, Nieminen huomauttaa.
Suurien etäisyyksien maa
Hän muistuttaa, että Suomi on pinta-alaltaan EU:n viidenneksi suurin maa.
– Meitä pienempiä ovat muun muassa 38 miljoonan asukkaan Puola ja 59 miljoonan asukkaan Italia, eikä 83 miljoonan asukkaan Saksakaan ole paljon Suomea suurempi. On selvää, että meillä oman auton käytölle ei usein ole tosiasiassa muita vaihtoehtoja — toisin kuin tiheämmin asutuissa maissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- dielselvero liikkumiskustannukset jakeluvelvoite polttoaineiden hinnankorotukset Autoliitto pitkät välimatkat työmatkaliikenne EU-maat autoilijat bensan hinta hallitus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Suomalaisen veronmaksajan asema on surkea – ”Miksi maksamme tällaista määrää ahneelle valtion, kunnan ja pian hyvinvointialueen verokarhulle, jos emme hyödy siitä?”

Perussuomalaiset: Saksa, Ruotsi ja Italia keventävät polttoaineveroa tuntuvasti – Suomessa hallitus kohdentaa ilmastokehitysapuun

Wihonen toivoo hallitukselta toimia kuljetusalan kustannuskriisin helpottamiseksi: ”Ajatusmaailma ei voi olla, että autoilijoiden nahoista voidaan repiä loputtomasti lisää”

Reijonen: Hallitus puuhastelee ilmastotoimien kanssa – ”Meillä on ensisijaisesti hätätila ruuassa, energiassa ja polttoaineissa”

Tavio ihmettelee hallituksen toimia polttoainehintojen suhteen: Miksi polttoaineveroa ei lasketa ja diesel-käyttövoimaveroa poisteta?

Perussuomalaiset tyytymättömiä hallituksen toimenpiteisiin – veroale olisi todellinen teko suomalaisten hyväksi

Sotatalous siivittää energiayhtiöt supertuloksiin: Maailman suurimmat öljy-yhtiöt tekivät yli 150 miljardia euroa voittoa kolmessa kuukaudessa

Saksassa tankataan kesällä alebensaa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








