LEHTIKUVA
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.
Suomi pienentää merkittävästi rahoitustaan Afrikan kehitysrahastolle (AfDF). Rahasto on lähestynyt tukijamaita uudella rahoituskierroksella.
Suomi sitoutui Sanna Marinin hallituksen aikana nykyiselle rahoituskaudelle 77,1 miljoonan euron lahjoituksella ja lisäksi 80 miljoonan euron lainalla, josta 28 miljoonaa euroa oli lopulta käytännössä lahjarahaa. Yhteensä lahjarahaa annettiin siis edellisen hallituksen päätöksellä noin 105 miljoonaa euroa ja todellista lainaa 52 miljoonaa euroa, joten kaiken kaikkiaan Marinin hallitus myönsi Afrikan kehitysrahastolle 157 miljoonaa euroa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion hallinnonalalla on valmisteltu uudelle rahoituskaudelle esitys, jossa Suomen lahjaosuus pienentyy 45 miljoonaan euroon eikä uutta lainaa rahastolle myönnetä lainkaan. Suomen kehitysavun laina- ja sijoitusmuotoiset määrärahat kohdennetaan jatkossa muualle, ja lahjarahan määrä kehitysrahastolle pienentyy samalla 57 prosenttia. Kokonaisuutena tämä merkitsee Suomelle 112 miljoonan euron säästöä aiempaan rahoitustasoon verrattuna.
– Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa. Hallinnonalallani tehdään nyt leikkauksia kokonaisvaltaisesti muun muassa maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä sekä suurten kansainvälisten kehitysjärjestöjen tukemisesta. Valitsemme rahan saajat strategisesti ja Suomen painopisteet huomioiden, ministeri Tavio sanoo.
Suomen hallitus on tänään 13.11. hyväksynyt säästöesityksen. Hallituskauden aikana kehitysyhteistyössä on leikattu käytännössä kaikesta paitsi Ukrainan tukemisesta ja kotimaisilta kansalaisjärjestöiltä.
– Afrikan kehitysrahastolla on yli 30 rahoittajamaata ja rahasto pyrkii kokoamaan eri tahoilta yhteensä kymmenen miljardin dollarin lisärahoituksen, joten Suomen rahoituksen pienentyminen ei oleellisesti vaikuta rahaston toimintakykyyn, Tavio toteaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio työskentelee sen puolesta, että Suomen linja kaupankäynnin ja kehitysavun yhdistämisestä otetaan käyttöön myös EU:ssa. - Perinteinen julkisen sektorin kehitysapu ei tule ratkaisemaan kestävän kehityksen tarpeita. Tämä ajattelutavan muutos, jossa Suomi on yksi edelläkävijöistä, pitää saada näkymään myös EU:ssa, ministeri Tavio linjaa.
Kansanedustaja Joakim Vigelius muistutti Ylen A-talkissa, että hallitus on tehnyt jo runsaasti työllisyystoimia. - Nyt kun näyttää, että talous on kääntymässä kasvuun, työllisyyskehitys tyypillisesti seuraa ehkä puoli vuotta, tai vuoden perässä, Vigelius sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen puolustaa valtionvarainministeri Riikka Purran budjettiesityksen miljardin euron sopeutuslistaa opposition kritiikiltä erityisesti koulutuksen osalta.
Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotus vuoden 2026 budjetiksi on selkeä ja hyvin perusteltu. Toissijaisista menoista luovutaan, jotta Suomi saadaan taas nousuun. Se on välttämätöntä myös valtion velkakierteen katkaisemiseksi.
Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
