

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomi sijoittuu heikosti nuorten itsemurhatilastoissa
Tänään vietetään itsemurhien ehkäisypäivää. Tuoreen tilaston mukaan Suomi sijoittuu heikosti nuorten itsemurhatilastoissa.
UNICEF julkaisi viime viikolla lasten hyvinvointia rikkaissa maissa vertailevan raportin. Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä.
Kansanedustaja Ari Koponen on surullinen tulokset luettuaan, mutta yhtyy täysin MIELI ry:n asiantuntija Meri Larivaaran havaintoon, että hyvillä mielenterveystaidoilla kuten tunne- ja ongelmanratkaisutaidoilla voisimme ehkäistä impulsiivisia itsemurhia.
– Meillä olisi ratkaisut näihin ongelmiin. Lapset tarvitsevat tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä tukevaa ja vahvistavaa kasvatusta varhaiskasvatuksesta alkaen. Tunnetaitojen kautta haetaan parannusta jo varhaisina vuosina koko kouluyhteisölle. Tällainen toiminta on ennaltaehkäisevää mielenterveyttä edistävää työtä, kertoo Koponen itsemurhien ehkäisypäivänä.
Kiusaaminen tuhoaa nuoren elämän
Koponen on nähnyt Brother Christmas -hyväntekijänä toimiessaan läheltä liian monen nuoren koko elämän valuvan hukkaan koulukiusaamisen seurauksena, joten kiusaamisen vastaisesta työstä on tullut Koposelle sydämenasia. Hän on esimerkiksi tehnyt kiusaamisen vastaisen kansalaisaloitteen, jonka allekirjoitti yli 50 000 suomalaista sekä lakialoitteen, jonka allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa.
Lisäksi Koponen on parlamentaarisen komitean jäsenenä valmistelemassa Suomeen kansallista lapsistrategiaa vuoden 2020 loppuun saakka sekä ollut mukana toteuttamassa keväällä 2018 hanketta, jonka aikana keravalaisessa alakoulussa oli päivittäin terapeuttisen koulutuksen omaava helposti lähestyttävä aikuinen.
– Kokeilu Keravalla onnistui ja lähes 50 % oppilaista koki saaneensa aiempaa enemmän tukea, ohjeita, apua ja ymmärrystä. Yksi henkilö pystyi neljän kuukauden aikana saamaan aikaan huomattavia muutoksia säännöllisellä, päivittäisellä sekä yksilöllisellä kohtaamisella. Apu pitää viedä sinne, missä tarve ilmenee, ei neuvottelupöytiin tai byrokraattisiin rakenteisiin. Helpoin tapa ehkäistä itsemurhia on keskustella omista tunteistaan avoimesti. Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin ja avun tulee olla helposti kaikkien saatavilla, Koponen kertoo.
Ykdestä syrjäytyneestä lapsesta jo miljoonalasku
Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja lasten mielenterveyspalveluiden kustannuksella ei pidä säästää myöskään UNIFECin mukaan, vaan koulujen tulisi satsata lasten mielenterveystaitojen oppimiseen ja harjoitteluun sekä kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamiseen puuttumiseen.
– Päättäjien tulisi paremmin ymmärtää miten paljon inhimillistä tuskaa sekä valtavia kansantaloudellisia menetyksiä nämä ongelmat aiheuttavat. Yksi syrjäytynyt lapsi maksaa yhteiskunnalle eri arvioiden mukaan noin 700 000 euroa – jopa miljoonan. Meillä ei ole varaa tähän, painottaa Koponen.
– Koulujen tulisi suhtautua kiusaamisen ehkäisyyn ja vähentämiseen entistä kunnianhimoisemmin ja vahvistaa lasten mielenterveystaitojen oppimista ja harjoittelua.
Koponen haluaa korostaa, että ennaltaehkäisevä toiminta on aina halvempaa kuin jo havaittujen ongelmien korjaaminen laastareilla. Itsemurhien ehkäisypäivä on Suomen Mielenterveys ry:n kampanja, joka taistelee itsemurhia vastaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen koulumaailman ongelmista: ”Puheet riittää, nyt tarvitaan tekoja”

Elomaa: Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä

Elomaa: Koulukiusaaminen kuriin

Perussuomalaisten Elomaa ja Savio: Nuorten syrjäytyminen on estettävä

Antikainen: Pahoinpitelyjen kutsuminen koulukiusaamiseksi on uhrien vähättelyä – Etelä-Karjalan malli otettava käyttöön valtakunnallisesti

Koponen: Mielenterveyden aikapommi tikittää – ”Pääministeri Marinin hallitus ei ymmärrä ongelman vakavuutta”

Juvonen: Mielenterveyspalvelut kuntoon nopeasti – terapiatakuun aika on juuri nyt
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








