

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomi tarvitsee uuden kielipolitiikan – kansalliskielisen kulttuurin voi hävittää yhdessä sukupolvessa
Suomen kielen ja mielen pahimpia vihollisia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto. Tässä järjestyksessä. Ja peruste on se, että kyseiset instituutiot eivät noudata kielilakia eivätkä yliopistolakia, vaikka oikeuskanslerikin on huomauttanut asiasta. Näin sanoo Ian Mac Eochagáin, irlantilaistaustainen kääntäjä ja tulkki, jonka oma käännöstoimisto sijaitsee Lohjalla.
Sangen silottelemattomat kielipoliittiset teesinsä hän lyö pöytään lähes virheettömällä suomen kielellä, josta erottaa vain hienoisen aksentin. Sanavarasto ja kielitaju hänellä kuitenkin tuntuu olevan laajempi ja rikkaampi kuin monella kantasuomalaisella.
Ian Mac Eochagáinin äidinkieli on englanti, mutta hän oppi jo kouluikäisenä myös iiriä, irlantilaisten historiallista kieltä, jota Mac Eochagáinin isoisä vielä käytti.
Miten miehestä on tullut niin kiihkeä suomen kielen puolustaja, että osa hänen somessa esittämistään kannanotoista kuulostaa melkein kansallismielisiltä?
Suomen vaihtaminen englantiin kuulostaa naurettavalta
Ehkä sitä kautta, että Mac Eochagáin on ylipäätään kiinnostunut kielistä ja kulttuureista. Hän taitaa muun muassa venäjän ja ranskan kielet, joita on opiskellut European Studies -tutkintonsa lisäksi.
Ja kun hänen oma äidinkielensä kuuluu maailman valtakieliin, on hänellä kanttia pudottaa seuraavakin teesi: suomalaisten yritysten ja instituutioiden tapa viljellä englantia markkinoinnissaan, viestinnässään ja arjessaan ei kuulosta kansainväliseltä – vaan naurettavalta.
– Ihan vakavastiotettavat yritykset ja yliopistot luulevat tekevänsä vaikutuksen korvaamalla suomen kielen finglishillä ja seminaarienglannilla. Sellaista tuottavat viestinnän ammattilaisetkin, jopa osa kääntäjistä. Natiivi tuntee näitä tuotoksia lukiessaan ja kuullessaan lähinnä myötähäpeää tai ei ymmärrä niitä lainkaan.
– Tekoälyllä kyhätyt tai sillä tarkistetut tekstit kompastelevat vielä pahasti, vaikka ei-natiivi tai kieleen perehtymätön henkilö ei sitä huomaakaan. Ohjelmat eivät vielä pysty siihen, mihin niiden ehkä oletetaan pystyvän.
Höttökansainvälisyys herättää myötähäpeää
Pahinta Mac Eochagáinin mielestä kuitenkin on se, että Suomen virkamiehistö ja yritysjohto eivät kunnioita omaa kieltään.
– Kansalaisille välitetään sekä suoraan että rivien välistä sellaista ideaa, että suomen tai ruotsin kieli ei ole minkään arvoista, puhkuu Mac Eochagáin. Hän viittaa muun muassa Finnairin päätöksiin ruotsinkielisten kuulutusten lopettamisesta.
– Matkustin jokin aika sitten Islannin lentoyhtiöllä, Icelandairilla. Siellä kuulutetaan ensin islanniksi, sitten vasta englanniksi – vaikka kyseessä oli nimenomaan kansainvälinen lento. Ja vaikka islantia puhuu äidinkielenään vain 300 000 ihmistä.
– Eikö Suomen poliittinen johto ymmärrä, että kansalliskielisen kirjallisuuden, opetuksen ja yhteiskunnan rakentamiseen menee vuosisatoja, mutta sen kaiken voi hävittää yhdessä sukupolvessa?
– Suomi tarvitsee uuden kielipolitiikan. Onhan Japanikin kansainvälinen maa, vaikka siellä on yksi ainoa ja hyvin vaalittu virallinen kieli.
Maahanmuuttajia ei tarvitse holhota
Kvasikansainvälisen, huvittavia kömmähdyksiä pursuilevan ”broken Englishin” lisäksi Mac Eochagáin kritisoi Suomen maahanmuuttopolitiikkaa – ja nimenomaan kielinäkökulmasta.
– Miksi meitä maahanmuuttajia pitää holhota? Jopa minua, joka olen jonkin narratiivin mukaan valkoinen ja etuoikeutettu, hyvin toimeentuleva mies, yritetään suojella ”vaikean” suomen opettelemisen vaivannäöltä. Englannin- tai muunkielisiä käännöksiä tyrkytetään kyselemättä.
– Ja nyt Espoon kaupunki haluaa lisätä englanninkielistä koulutusta. Samaa hölmöyttä.
Kiivaitten ja hyvin perusteltujen kannanottojensa vuoksi Mac Eochagáinia on yritetty eri puolilta houkutella mukaan politiikkaan – turhaan. Hän haluaa pysyä kielenkääntäjän, tutkijan ja ihmettelijän roolissa.
Suomen puolesta höttöfinglishiä vastaan
Sitä paitsi hän löytää kritisoitavaa sekä oikeisto-, vasemmisto- että kansallismielisistä puolueista.
– Vasemmiston agendaan kuuluu suomen kielen tuhoaminen sillä perusteella, että maahanmuuttaja on jotenkin heikko ja sorrettu ja häntä pitää kantaa kaksin käsin. Kokoomus ja RKP hävittävät kansalliskieliä tehdäkseen muihin kansainvälisen ja modernin vaikutuksen. Ja saadaanhan sillä lisää porukkaa halpatyöntekijöiksi. Persut taas eivät osaa kirkastaa sitä, mitä ovat tekemässä.
– En halua liittyä tai kuulua mihinkään puolueeseen. Minä olen kääntäjä, ja tämä on sitä, mitä sydämestäni olen aina halunnut tehdä ja teen jatkossakin. Lisäksi keskityn yritykseeni, haluan kasvattaa sitä.
Mutta jos haluaa laajentaa käännöstoimistoa, eikö ole riskialtista hommaa moitiskella nimeltä isoja suomalaisia yrityksiä, joista osa voisi olla tai jo ovat toimiston asiakkaita? Eikö Galvia Oy:n toimitusjohtaja Mac Eochagáin saa äkäistä tai loukkaantunutta palautetta?
– No, ei vielä kovin paljon, eikä mitään pahaa ainakaan, sivuuttaa Mac Eochagáin kevyesti ja lisää painokkaasti, että aikoo jatkossakin pitää ääntä suomen, ruotsin ja muiden kansalliskielten puolesta YouTube-englantia ja kvasikansainvälistä höttöfinglishiä vastaan.
– Minulle riittää, jos saan ja voin vahvistaa suomalaisten itsetuntoa, halua ja kykyä suojella omaa hienoa kieltään.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuuttajien holhoaminen höttökansainvälisyys finglish Ian Mac Eochagáin englanninkielinen opetus kansallinen kulttuuri Suomen kieli ja kulttuuri kansalliskielet kielilaki englannin kieli kielipolitiikka maahanmuuttajat Maahanmuuttopolitiikka ruotsin kieli
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset Opiskelijat: Ammattikorkeakoulussa umpiwokea englannin opetusta
Perussuomalaiset Opiskelijat sanoo vahingollisen woke-kulttuurin levinneen läpeensä vihervasemmistolaisista yliopistoista jo suomalaisiin ammattikorkeakouluihinkin.

Ari Koponen: Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei saa rapauttaa suomen kielen asemaa
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

Teemu Keskisarja tykitti suomen kielen puolesta Helsingin pääkirjastossa: ”Jos pakkoruotsi on päänsärky, niin pakkoenglanti on aivosyöpä”

Jaana Strandman haluaa suomen kielen kunnianpalautuksen: Suomen kieli tarvitsee puolustajansa
Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








